Jakso 58: Yleispoliittinen tilannekatsaus (feat. Riku Luostari ja Hanna Wass)

Poliittinen talous -podcastissa kypsytellään Yhdysvaltain vaalitulosta. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miksi gallupit olivat pielessä ja mitä vaalitulos kertoo keskustavasemmistolaisten puolueiden erkaantumisesta työväenluokasta. Jos Yhdysvaltojen demokraattipuolueesta tulee koulutettujen liberaalien puolue, avautuuko republikaaneille väylä puhutella Amerikan monikulttuurista työväenluokkaa? Pystyvätkö republikaanit palvelemaan työväenluokan materiaalisia etuja, vai merkitseekö uudenlaisten äänestäjäkoalitioiden mahdollinen synty sitä, että politiikka rakentuu vastaisuudessa entistä vahvemmin kulttuuristen ja sosiaalisten vastakkainasetteluiden varaan? Ei leipää, vaan pelkkiä sirkushuveja? Yhdysvaltojen koronatilanne synkkenee, mutta onko Bidenilla mahdollisuuksia elvyttävään politiikkaan, jos senaatti jää republikaanien haltuun? Mitä Bidenin presidenttiys merkitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan välisille suhteille? Presidenttiytensä jälkeen Trump saattaa ryhtyä striimaajaksi, mikä kielii siitä, että trumpiaanisen todellisuuden siemenet kylvettiin Yhdysvalloissa mediapoliittisin päätöksin jo vuosikymmeniä sitten.

14 Marras 20201h 30min

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijaksossa vietetään demokratian riemujuhlaa ja hekumoidaan Yhdysvaltain tulevilla vaaleilla. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa murskaavat numeroita, puntaroivat vaaliasetelmia ja herkuttelevat jännittävimmillä vaa'ankieliosavaltioilla. Nappaavatko demokraatit vaaleissa niin Valkoisen talon kuin senaatinkin hallinnan?Julistavatko tv-kanavat voittajan jo vaali-iltana? Kylmien faktojen ja teräksenkovan datan vastapainoksi jaksossa sukelletaan välillä syvempiin vesiin pohdiskelemaan muun muassa republikaani- ja demokraattipuolueen erilaisia politiikkakäsityksiä sekä politiikan ja juridiikan perustavanlaatuista yhteen kietoutumista yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

29 Loka 20201h 3min

Yhdysvaltain dollari on globaalin talousjärjestelmän tärkein valuutta. Mutta mihin perustuu dollarin asema globaalina "reservivaluuttana", ja mitä se oikein tarkoittaa? Millä tavoin dollarihegemonia liittyy Yhdysvaltain geopoliittiseen ja sotilaalliseen herruuteen? Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa dollarivetoisesta maailmantaloudesta ja muun muassa siitä, voisiko eurosta tai Kiinan juanista olla dollarin haastajaksi. Entä voivatko yhdysvaltalaisen yhteiskunnan kiihtyvät, toisiinsa limittyvät sosiaaliset ja poliittiset kriisit horjuttaa vallitsevaa valuuttahierarkiaa? Mitä finanssi- ja koronakriisi ovat paljastaneet dollarikeskeisestä maailmantaloudesta?

22 Syys 20201h 9min

Moni poliitikko vannoo tietoperustaisen päätöksenteon nimiin, kunnes tiedekonsensus on poikkiteloin omien poliittis-ideologisten tavoitteiden kanssa. Tiede- ja faktapohjainen argumentointi on keskeinen politiikan oikeuttamisen tapa, minkä vuoksi tiedontuotannon ja poliittisten ideologioiden suhde on kimurantti. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa politiikan ja tiedon suhteesta. Poliittiset kiistat ovat usein myös tieteellisiä ja tietoteoreettisia kiistoja, mutta onko poliittisten ideologioiden ja tiedontuotannon välistä palomuuria silti syytä varjella? Mitä itse asiassa tarkoitamme ideologioista puhuessamme? Miksi vasemmisto on heikoilla tiedontuotannon kentällä? Entä miksi journalismin ja tieteen kaltaiset instituutiot tuntuvat politisoituvan kiihtyvää vauhtia?

4 Syys 20201h 4min

Poliittinen talous -podcastissa syvennytään tällä kertaa kysymykseen luottomarkkinoiden vallasta. Keskustelun pohjana toimii Lauri Holapan tuore väitöskirja "The Bond-Market-Power Fallacy". Siinä Holappa haastaa tutun kertomuksen, jonka mukaan kansainväliset luottomarkkinat pystyvät pakottamaan kansallisvaltioita julkisen sektorin sopeuttamiseen ja työmarkkinareformeihin. Holapan mukaan kansallisvaltioilla on enemmän liikkumatilaa kuin markkinakurikertomus antaa olettaa. Minkä vuoksi tulkinta luottomarkkinoiden kurinalaistavasta vallasta istuu syvässä myös poliittisen talouden tutkimuksessa ja muissa kriittisissä yhteiskuntatieteissä? Entä tarjoaako keskuspankkirahoitus reitin ohittaa luottomarkkinoiden valta-asema? Globaalitaloudessa on jo käytännössä eletty pitkään keskuspankkirahoituksen aikaa, mikä valuu myös talouspolitiikasta ja sen perusteista käytävään keskusteluun. Toisaalta julkisen velan kammo ja kertomus luottomarkkinoiden vallasta eivät väisty talouspoliittisen debatin keskiöstä kivuttomasti. Laurin väitöskirja on luettavissa täällä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314691

15 Kesä 20201h 8min

Eurooppalainen talouspolitiikan integraatio etenee koronakriisin aikana, mistä kertoo esimerkiksi EU-komission ehdotus uudeksi elpymisrahastostoksi. Poliitikot ovat kuitenkin haluttomia käymään avointa demokraattista debattia eurooppalaisen talouspolitiikan vaihtoehdoista. Poliittinen talous -podcastin vieraana on SAK:n ekonomisti Anni Marttinen, joka pohtii koronakriisin esiin nostamia talouspoliittisia ideoita, kuten euroalueen sääntökehikon muuttamista tai valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollisuutta. Kun euroalueen säännöt törmäävät toistuvasti talouskriiseihin, tulisi sääntöjen mielekkyydestä käydä perustava poliittinen debatti. Lisäksi jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, onko luottomarkkinoilla niin paljon valtaa kuin usein kuvittelemme ja miksi uudet talouspoliittiset ideat eivät tunnu valuvan Euroopan tasolta suomalaiseen keskusteluun. Entä voisiko Euroopan talousongelmat ratkaista miljardin euron jättikolikkoja painamalla? Anni Marttinen Twitterissä: https://twitter.com/annimarttinen

28 Touko 202059min

Polittinen talous -podcastin koronajakson vieraana on akatemiatutkija Marko Ampuja Tampereen yliopistosta. Ampuja keskustelee Zoomin välityksellä Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten koronavirus niveltyy liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin ja mitä paluu viruksen jälkeiseen "normaaliin" voi oikein tarkoittaa. Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kansallisen ja EU-tason talouspoliittiset vastaukset Koronakriisin niveltyminen liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin, kuten autoritaarisen populismin nousuun ja poliittisen keskustan murenemiseen Miten Financial Timesin kaltainen eliittimedia käsittelee kriisiä, ja mistä eliitin kriisireaktiot kertovat? Miten koronakriisia käsitellään mediassa, ja mitkä seikat jäävät varjoon? Koronavirus ja ilmastonmuutos - pannaanko koronakriisin torjunta vastakkain ilmastotavoitteiden kanssa? Koronaviruksen luokkaulottuvuus Koronavirus ja uusliberaali valtio Mitä on kriisin jälkeinen "normaali"? Marko Ampuja Tampereen yliopiston sivuilla: https://www.tuni.fi/fi/marko-ampuja

11 Huhti 20201h 50min

Poliittinen talous -podcastissa pureudutaan Yhdysvaltain demokraattipuolueen presidenttiehdokaskisaan. Entinen varapresidentti Joe Biden jyräsi "supertiistaina" useissa osavaltioissa ja nousi näin demokraattien kärkiehdokkaaksi. Onko Vermontin senaattorilla Bernie Sandersilla enää mahdollisuuksia nousta puolueen presidenttiehdokkaaksi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi pohtivat presidenttipelin kuvioita ja samalla laajempia kysymyksiä vasemmiston ja länsimaisen politiikan tulevaisuudesta. Kertovatko Sandersin kampanjan vaikeudet finanssikriisin jälkeen nousseen vasemmistopopulismin ahdingosta? Onko niin, että vasemmisto ei pääsekään hyötymään liberalismin pitkästä kriisistä. Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat nousseet rytinällä poliittisen debatin keskiöön, ja kulttuuristen kysymysten kasvava painoarvo tuntuu satavan lähinnä oikeiston laariin.

8 Maalis 20201h 9min