Episode 61: News, culture and politics in the U.S. (feat. Reece Peck and Joonas Koivukoski)

Uuden vuosikymmenen ensimmäisessä Poliittinen talous -podcastin jaksossa keskustellaan talousdemokratian käsitteestä. Ajatus demokratian ulottamisesta talouden ja tuotannon piiriin leimasi 1900-luvun poliittisia vääntöjä. Ruotsissa viriteltiin 1970-luvulla ajatusta palkansaajarahastoista, jotka olisivat kasvattaneet työntekijöiden valtaa yrityselämän organisoinnissa ja johdossa. Vähitellen keskustelu talousdemokratiasta kuitenkin muuttui ajatukseksi "kansankapitalismista" tai "kuluttajademokratiasta". Miksi näin tapahtui? Poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä avaa tämänkertaisessa jaksossa talousdemokratian käsitteen historiaa. Jaksossa keskustellaan lisäksi pohjoismaisesta uusliberalismista, käsitellään kapitalismin uutta henkeä ja lanseerataan "verkkopankkidemokratian" käsite. Ilkka Kärrylä Twitterissä: https://twitter.com/IKarryla

4 Helmi 20201h 2min

Podcastin Britannia-aiheisessa erikoisjaksossa käydään vielä läpi Britannian vaalitulosta. Samalla analysoidaan jo brittipolitiikan suuntaviivoja. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Aiheina ovat: Miten konservatiivit jyräsivät voittoon? Olivatko vaalit vain brexit-vaalit? Oliko vaaleissa kyse pikemminkin konservatiivien loistosuorituksesta kuin lopulta suhteellisen tavanomaisen äänisaaliin napanneen työväenpuolueen poikkeuksellisesta tappiosta? Britannian puoluekentän historia ja murros. Työväenpuolueen äänestäjäkoalition hajoaminen suurkaupunkien arvoliberaaleihin ja globalisaation koettelemien pohjoisen teollisuuspaikkakuntien duunareihin. Miten Boris Johnson pitää oman koalitionsa kasassa ja sovittelee yhteen erilaisten äänestäjäryhmien ja taustavoimien vaatimuksia? Ajatteleeko kukaan enää talouskuria? Kertooko brittikonservatiivien suunnanmuutos kansalliskonservatiiviseen suuntaan liberaalin keskustaoikeistolaisuuden laajemmasta rappiosta? Marxilainen analyysi Johnsonin talouspolitiikasta.

19 Joulu 201957min

Moderneissa, työnjaoltaan monimutkaisissa ja pitkälle erikoistuneissa yhteiskunnissa tarvitaan suunnaton määrä asiantuntijuutta. Samalla asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian välisistä rajoista on tullut entistä huokoisempia. Politiikka on usein kamppailua asiantuntijatiedosta, mistä kielii esimerkiksi debatti Antti Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikasta ja sen laskennallisista vaikutuksista. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian rajoista. Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo käsittelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miksi kysymykset asiantuntijoista ja näiden tuottamista faktoista ovat nousseet politiikan keskiöön. Mikä on asiantuntijuuden ja demokratian välinen työnjako? Vai onko asiantuntijuus sittenkin kriisissä, kuten analyysit totuudenjälkeisestä ajasta antavat olettaa? Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna

27 Marras 201956min

For this episode, the podcast is joined by Quinn Slobodian and Timo Miettinen for a conversation on the many faces of neoliberalism. How should one approach the idea of neoliberalism, and what happened to neoliberalism after the 2016 shock of Trump and Brexit? Trump and Brexit are often seen as a backlash against the neoliberal elites and the rule-based global order, but this might be an oversimplification. Instead, we are witnessing the emergence of neoliberalism’s "bastards" in the form political projects that combine free-market ideas with nationalist and even racist tropes. What are the intellectual roots of such peculiar alliances? Moreover, It might be useful to analyse such phenomena as Brexit as signs of inter-elite conflicts and disputes concerning the architecture of the global economy, instead of putting too much emphasis on the disgruntled masses left behind by globalization. Quinn Slobodian is an associate professor of history at Wellesley College. His latest book is called “Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism”. Timo Miettinen is a researcher at the Centre for European studies at the University of Helsinki. -------------------------------------------------------------------------- Podcastin tämänkertaisessa jaksossa Timo Harjuniemi keskustelee kahden uusliberalismin tutkijan - Quinn Slobodianin ja Timo Miettisen - kanssa uusliberalismin käsitteestä samoin kuin siitä, mitä uusliberalismille tapahtui finanssikriisin, Trumpin ja Brexitin jälkeen. Trump ja Brexit tulkitaan usein uusliberalismin kriisiksi. Tässä tulkinnassa globalisaation koettelemat massat nousevat globaaleja uusliberaaleja eliittejä ja pääoman ylivaltaa vastaan. Kansan kapinamieli kanavoituu liberaalia järjestystä järkyttäviin protestiliikkeisiin. Tällaiset tulkinnat samoin kuin analyysit uusliberalismin kuolemasta ovat kuitenkin yksinkertaistuksia. Aikaamme leimaavat pikemminkin uusliberalismin murros ja ideologisten äpäröiden nousu: nousussa ovat esimerkiksi liikkeet, joissa talouskurin ja pääomien vapaan liikkuvuuden vaatimus yhdistyy analyyseihin rotujen ja kulttuurien välisistä hierarkioista. Quinn Slobodian korostaa, että aikamme kriisejä on kenties mielekkäämpää tarkastella eliittien ja pääoman sisäisten ristiriitojen kautta kuin sydänmaiden kapinana. Kuka hyötyi nyt kriiseilevästä sääntöperusteisesta järjestyksestä, ja ketkä puolestaan olivat järjestelyn häviäjiä? Minkälaisesta sääntelyjärjestelmästä kovan linjan brexitin ajajat fantisoivat? Quinn Slobodian on historian apulaisprofessori Wellesley Collegessa Yhdysvalloissa. Timo Miettinen on tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

27 Loka 201945min

Sosialidemokratian kriisistä on puhuttu pitkään, mutta toisaalta sosialidemokraattiset ajatukset ja poliitikot ovat monin paikoin myös nousussa. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan sosialidemokratian monista kasvoista. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa paitsi sosialidemokratian kriisin syistä myös demarirenessanssin mahdollisuuksista. Miksi kolmannen tien sosialidemokratia, joka pyrki yhdistämään globalisaatiomyönteisen talouspolitiikan liberaaleihin arvoihin, romahti, ja miksi nuoret innostuvat Jeremy Corbynin ja Bernie Sandersin kaltaisista poliitikoista? Onko kolmannen tien sosialidemokratialle enää tilausta, vai valloittavatko vihreät politiikan liberaalin keskustan? Entä miten Mauno Koiviston Nintendo-innostus siivitti suomalaisen teknologiaklusterin voittokulkua? Antti Alaja Twitterissä: https://twitter.com/AlajanAntti

28 Syys 20191h 20min

Finanssi- ja eurokriisi kasvattivat keskuspankkien roolia maailmantalouden vakauttajina ja talouskasvun takaajina. Pelastaakseen globaalit rahoitusmarkkinat Yhdysvaltain keskuspankki Fed lapioi finanssikriisin aikana likviditeettiä niin amerikkalaiseen kuin eurooppalaiseenkin pankkijärjestelmään. Euroopassa vasta EKP:n piakkoin syrjään siirtyvän pääjohtajan Mario Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen pelastamiseksi rauhoitti rahoitusmarkkinat ja samalla eurokriisin akuuteimman vaiheen. Keskuspankkien asema talouden tukipilarina on ollut elimellinen myös kriisien hellitettyä, mistä kertovat muun muassa massiiviset määrällisen elvyttämisen ohjelmat samoin kuin muut epätavalliset rahapoliittiset manööverit. Keskuspankit ovat joutuneet kannattelemaan maailmantaloutta, kun poliitikot ovat vannoneet talouskasvua hidastavan talouskuripolitiikan nimiin. Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, ja mitä keskuspankkien roolin kasvu kertoo kapitalistisen talousjärjestelmän muodonmuutoksesta? Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan? Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Miksi finanssikriisi sysäsi meidät kohti keskuspankkikapitalismia? Mitä keskuspankkien ja rahapolitiikan korostuminen kertoo hallitsevasta talouspoliittisesta ajattelusta? Mitä tapahtuu, jos ruuti keskuspankkien tykeissä kostuu? Pakottaako rahapolitiikan tehon mahdollinen ehtyminen poliitikkoja kohti entistä aktiivisempaa investointipolitiikkaa? Keskustelun taustana toimii Jussi Ahokkaan Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittama artikkeli "Kapitalismin muodot ja institutionaalinen muutos - kohti keskuspankkikapitalismia". https://politiikasta.fi/kapitalismin-muodot-ja-institutionaalinen-muutos-kohti-keskuspankkikapitalismia/ Jussi Ahokas Twitterissä: https://twitter.com/ahokasjaj

23 Elo 20191h 11min

(See further below for an English introduction.) Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana. Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista. Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia? https://sorsafoundation.fi/fi/ Kuva: Jussi Ahokas -------------------------------------------------------- This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as a monetary policy advisor for the UK government. The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well? The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation. https://sorsafoundation.fi/en/ Picture by: Jussi Ahokas

19 Kesä 20191h 9min

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Antti Rinteen hallituksen talouspoliittisesta linjasta. Valtiotieteiden tohtori, hallitusneuvotteluihin vasemmistoliiton edustajana osallistunut ekonomisti Patrizio Lainà keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, minkälaista talouspoliittista suunnanmuutosta Antti Rinteen hallitus edustaa. Haastaako Rinteen hallitus suomalaista talouspolitiikkaa pitkään hallinneen talouskurilinjan, jota on leimannut ajatus kestävyysvajeen torjumisen ensisijaisuudesta? Jaksossa keskustellaan lisäksi Rinteen hallituksen talouspolitiikan Eurooppa-ulottuvuudesta. Lähteekö Rinteen hallitus haastamaan talouskurin hegemoniaa myös euroalueen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä? Minkälaisia rajoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia globaalin talouden pelisääntöjen muutos tuo muassaan? Finanssi- ja eurokriisi ovat pakottaneet keskuspankit - ja eritoten Euroopan keskuspankin EKP:n - omaksumaan vahvan poliittisen roolin maailmantalouden vakauden ja kasvun takaajina. Markkinoista on tullut entistä riippuvaisempia aktiivisista keskuspankeista. EKP:n aktiivinen toiminta eurokriisin aikana on tuonut euromaille lisää talouspoliittista liikkumavaraa ja nakertanut samalla "markkinakuria". EKP:n ansiosta ajatus siitä, että euroalueen jäsenvaltioiden talouspoliittista liikkumatilaa sääntelisivät "vastuuttomasta" politiikasta rankaisevat rahoitusmarkkinat, on entistä heikommissa kantimissa. Patrizio Lainà Twitterissä: https://twitter.com/PatrizioLaina Ensimmäinen Poliittinen talous -livepodcast järjestetään Tiedekulmassa Helsingissä perjantaina 14.6. Lisätietoa: https://www.facebook.com/events/301283177426418/

7 Kesä 20191h 10min