8: Toimiiko puheesi ja sanavalinnat tukenasi vai sinua vastaan

8: Toimiiko puheesi ja sanavalinnat tukenasi vai sinua vastaan

Toimivatko puheesi ja sanavalintasi tukenasi vai sinua vastaan? | Arjen NLP eli miten käytän NLP:tä omassa elämässäni, osa 2.

Astetta parempi elämä -podcastin 8.jaksossa herättelen sinua ajattelemaan puheen ja sanavalintojen merkitystä elämässämme.

Sanoilla sekä kuvailemme että luomme todellisuuttamme. Ja siksi niihin on tärkeää kiinnittää huomiota.

Kerron tässä jaksossa esim. minkä pienen sanan lisääminen lauseisiin voi ikään kuin avata mahdollisuuksia, joita ei lauseesta aiemmin (ilman tuota pientä sanaa) löytynyt.

Toimivatko puheesi ja sanavalintasi tukenasi vai sinua vastaan?

Kielen moninaiset vaikutukset

Kieli voi latistaa kokemustamme elämästä yhtä lailla kuin vaikkapa luoda ylimääräistä draamaa.

Kieltä käyttäessämme paitsi kuvailemme, myös luomme todellisuutta.

Siksi kuuntelen mm. sitä millaisilla sanoilla kuvailen omaa olotilaani.

Joskus jumitumme käyttämään omasta olosta sanaa tai ilmaisutapaa, joka pitää yllä tuota olotilaa tarpeettoman pitkään.

Tunteita ja olotiloja kuvaavia sanoja on valtavasti, mutta tyypillisesti käytämme niistä vain muutamia.

Lue lisää: Se kasvaa mihin keskityt.

Mietipä esimerkiksi tilannetta, jossa joku kysyy kuulumisiasi. Vaihtuuko vastauksesi usein vai käytätkö tyypillisesti jotakin tiettyä ilmaisua?

Useimmiten arjessa kuulemiani vastauksia ovat: ”eipä ihmeitä”, ”ihan jees”, ”ihan ookoo” tai ”ihan hyvin”.

Olen monta kertaa pysähtynyt pohtimaan muutamien sanojen toistuvaa käyttöä omien tunnetilojen kuvailussa.

Onko tosiaankaan niin, ettemme koe laajaa skaalaa tunteita vai rajoittavatko sanavalintamme kokemuksiamme?

Toki sekin on mahdollista, että koemme laajan skaalan tunteita, mutta valitsemme ilmaista niitä vain muutamilla sanoilla.

Sanat ja lauseet kantavat mukanaan myös tietynlaista dramaattisuutta tai sitten ei-niin-kovin-suurta-dramatiikkaa.

On eri asia käyttää jostakin tilanteesta sanoja ”se oli ihan katastrofaalinen kaaos koko juttu!” kuin sanoa ”siinä tilanteessa täytyi oikein pysähtyä pohtimaan, että miten tästä eteenpäin…”.

Voisin kuvitella edellä mainittuja lauseita käytettävän samasta tilanteesta.

Niillä on kuitenkin eri vaikutus siihen, millainen mielikuva tilanteesta tulee kuulijalle. Ja toisaalta ilmaisutavasta riippuen myös kertojalla voi olla ihan eri olo tilannetta muistellessaan.

Lisää aiheesta: Kommunikoitko todella vai jääkö homma puolitiehen?

Pienen sanan suuri vaikutus

Kuuntelen muiden ihmisten sanavalintojen ja muiden puheeseen liittyvien seikkojen lisäksi myös omaa puhettani, sillä usein me ihmiset rajoitamme itseämme ja mahdollisuuksiamme valitsemillamme sanoilla ja muilla kieleen liittyvillä asioilla.

Tämä tarkkaavaisuuteni näkyy esimerkiksi niin, että saatan muuttaa lausetta, jonka juuri olen sanonut.

Teen tämän tietoisesti ja tarkoituksella huomatessani, etteivät sanavalintani tue jonkin tavoitteen saavuttamista.

Samoin toimin, jos huomaan ilmaisutavan muulla tavalla tarpeettomasti rajoittavan minua, keskustelukumppaniani tai yhteistä pyrkimystämme.

Yksi tyypillisistä tavoistani tuunata lausetta on lisätä siihen sana. Esimerkiksi pieneltä ja mitättömältä tuntuvalla sanalla ”vielä” voi olla erittäin suuri vaikutus ilmaistuihin ajatuksiin.

Esimerkki:

”En ole koskaan tehnyt tätä asiaa. En minä osaa.”

Tämän ajatuksen tuunaisin tähän muotoon:

”En ole koskaan tehnyt tätä asiaa. En vielä osaa.”

Minusta nämä kaksi edellistä lausetta ovat ihan eri lauseita. Jälkimmäinen avaa mahdollisuuksia, joita ensimmäisessä lauseessa ei tunnu olevan läsnä.

”En vielä osaa.”

Tästä herää kysymyksiä: Millaisia taitoja tarvitsen? Mistä taidoista tai tiedoista tuo osaaminen koostuu? Miten voin oppia tekemään tämän asian?

On ollut hauska huomata, että ne läheiseni, joiden kanssa eniten olen tekemisissä, ovat myös alkaneet kiinnittää huomiota omiin sanavalintoihinsa.

Samaa ’vielä’ sanan lisäämistä lauseeseensa eräs ystäväni käytti hiljattain. Laitoin hänelle kuvan, jonka mieheni otti minusta venytellessäni. Olen jokseenkin notkea ja ystäväni kommentoi kuvaa: ”Oletpa notkea. Minä en ole noin notkea. Vielä.”

Huomaatko, mitä tuollainen pieni sana tekee tälle asialle?

Ilman sitä kyseessä vaikuttaisi olevan pysähtynyt asioiden tila. Minä en ole noin notkea. Piste.

Vielä-sanan lisääminen muuttaa sen pikemminkin liikkuvaksi prosessiksi. Se avaa mahdollisuuden notkeudelle tulevaisuudessa.

Mitä ajatuksia sinussa herää? Millaisissa tilanteissa sinun kannattaisi huomioida tämä asia?

Arjen NLP sarjan 1. osan löydät täältä: Miksi vältän puolisoni koskettamista, kun hän on huonossa tunnetilassa.

The post 8: Toimiiko puheesi ja sanavalinnat tukenasi vai sinua vastaan appeared first on Astetta parempi elämä.

Tämä jakso on lisätty Podme-palveluun avoimen RSS-syötteen kautta eikä se ole Podmen omaa tuotantoa. Siksi jakso saattaa sisältää mainontaa.

Jaksot(144)

96: Kun muiden ihmisten toiminta ihmetyttää…

96: Kun muiden ihmisten toiminta ihmetyttää…

Jos metsässä kaatuu puu, ja kukaan ei ole lähistöllä, kuuluuko siitä ääni? Entä mitä tekemistä tällä kysymyksellä on ajattelun kanssa? Tässä Facebook LIVEn äänitallenteessa kuulet vastaukset… Meidän o...

2 Joulu 202013min

95: Miten olen oppinut nauramaan omille kömmähdyksille

95: Miten olen oppinut nauramaan omille kömmähdyksille

Miten olen oppinut nauramaan omille kömmähdyksille Joskus minun oli tosi vaikeaa suhtautua lempeästi siihen, kun en osannut jotakin tai jotenkin mokasin. Pidin aiheesta Facebook LIVEn, jossa kerroin, ...

25 Marras 202017min

94: Oman itsen ja oman elämän vertailu muihin

94: Oman itsen ja oman elämän vertailu muihin

Vertailu muihin ihmisiin – Oman elämän ja oman itsen vertailu muihin on meille ihmisille melko tyypillistä.  Tätä teemaa pohdin Facebook LIVEssä, jonka äänitallenteen kuulet tässä jaksossa. The post...

18 Marras 202019min

93: ”Ongelmani johtuvat muiden tekemistä vääryyksistä.”

93: ”Ongelmani johtuvat muiden tekemistä vääryyksistä.”

”Ongelmani johtuvat muiden ihmisten tekemistä vääryyksistä. Miksi minun olisi korjattava heidän minulle tekemä vääryys?” Otin tämän tärkeän kysymyksen käsittelyyn Facebook LIVEssä. Tämä on podcast-jak...

11 Marras 202018min

92: Itsekkyydestä ja itsestä huolehtimisesta

92: Itsekkyydestä ja itsestä huolehtimisesta

Mitä ajattelet itsekkyydestä? Entä jos itsekkäältä vaikuttava toiminta ei olekaan itsekästä? Tämä on aihe, jota usein ajatellaan rajoittuneesta näkökulmasta. Kyseessä on myös niin monien hyvinvointiin...

4 Marras 202011min

91: Syyllisyys vs vaikutusmahdollisuudet (onko hankala olo omaa syytä?)

91: Syyllisyys vs vaikutusmahdollisuudet (onko hankala olo omaa syytä?)

Välillä kohtaan tällaisen kysymyksen: Jos meillä on kerran mahdollisuus vaikuttaa omaan olotilaan, niin tarkoittaako se, että esimerkiksi hankala olo on omaa syytä? Tässä podcast-jaksossa jaan sinulle...

28 Loka 202025min

90: Tunnemyrskyjä laannuttava kysymys (muista tämä somessa)

90: Tunnemyrskyjä laannuttava kysymys (muista tämä somessa)

Tässä podcast-jaksossa kerron sinulle, mikä melko yksinkertainen ajattelutapa ja kysymys on laannuttanut elämästäni tunnemyrskyt, joita aiemmin mm. erilaiset somepäivitykset herättivät. Mainitsin jaks...

22 Loka 202013min

89: Mitä sinulle tarkoittaa astetta parempi arki?

89: Mitä sinulle tarkoittaa astetta parempi arki?

Tässä jaksossa pysäytän sinut hetkeksi ajattelemaan kysymystä siitä, mitä sinulle tarkoittaa astetta parempi arki. The post 89: Mitä sinulle tarkoittaa astetta parempi arki? appeared first on Astetta ...

15 Loka 20207min

Suosittua kategoriassa Tiede

rss-mita-tulisi-tietaa
rss-poliisin-mieli
tiedekulma-podcast
menologeja-tutkimusmatka-vaihdevuosiin
sotataidon-ytimessa
filocast-filosofian-perusteet
rss-duodecim-lehti
rss-astetta-parempi-elama-podcast
rss-lapsuuden-rakentajat-podcast
utelias-mieli
docemilia
radio-antro
rss-ranskaa-raakana
rss-kasvatuspsykologiaa-kaikille
rss-tiedetta-vai-tarinaa
rss-luontopodi-samuel-glassar-tutkii-luonnon-ihmeita
rss-sosiopodi