8: Toimiiko puheesi ja sanavalinnat tukenasi vai sinua vastaan

8: Toimiiko puheesi ja sanavalinnat tukenasi vai sinua vastaan

Toimivatko puheesi ja sanavalintasi tukenasi vai sinua vastaan? | Arjen NLP eli miten käytän NLP:tä omassa elämässäni, osa 2.

Astetta parempi elämä -podcastin 8.jaksossa herättelen sinua ajattelemaan puheen ja sanavalintojen merkitystä elämässämme.

Sanoilla sekä kuvailemme että luomme todellisuuttamme. Ja siksi niihin on tärkeää kiinnittää huomiota.

Kerron tässä jaksossa esim. minkä pienen sanan lisääminen lauseisiin voi ikään kuin avata mahdollisuuksia, joita ei lauseesta aiemmin (ilman tuota pientä sanaa) löytynyt.

Toimivatko puheesi ja sanavalintasi tukenasi vai sinua vastaan?

Kielen moninaiset vaikutukset

Kieli voi latistaa kokemustamme elämästä yhtä lailla kuin vaikkapa luoda ylimääräistä draamaa.

Kieltä käyttäessämme paitsi kuvailemme, myös luomme todellisuutta.

Siksi kuuntelen mm. sitä millaisilla sanoilla kuvailen omaa olotilaani.

Joskus jumitumme käyttämään omasta olosta sanaa tai ilmaisutapaa, joka pitää yllä tuota olotilaa tarpeettoman pitkään.

Tunteita ja olotiloja kuvaavia sanoja on valtavasti, mutta tyypillisesti käytämme niistä vain muutamia.

Lue lisää: Se kasvaa mihin keskityt.

Mietipä esimerkiksi tilannetta, jossa joku kysyy kuulumisiasi. Vaihtuuko vastauksesi usein vai käytätkö tyypillisesti jotakin tiettyä ilmaisua?

Useimmiten arjessa kuulemiani vastauksia ovat: ”eipä ihmeitä”, ”ihan jees”, ”ihan ookoo” tai ”ihan hyvin”.

Olen monta kertaa pysähtynyt pohtimaan muutamien sanojen toistuvaa käyttöä omien tunnetilojen kuvailussa.

Onko tosiaankaan niin, ettemme koe laajaa skaalaa tunteita vai rajoittavatko sanavalintamme kokemuksiamme?

Toki sekin on mahdollista, että koemme laajan skaalan tunteita, mutta valitsemme ilmaista niitä vain muutamilla sanoilla.

Sanat ja lauseet kantavat mukanaan myös tietynlaista dramaattisuutta tai sitten ei-niin-kovin-suurta-dramatiikkaa.

On eri asia käyttää jostakin tilanteesta sanoja ”se oli ihan katastrofaalinen kaaos koko juttu!” kuin sanoa ”siinä tilanteessa täytyi oikein pysähtyä pohtimaan, että miten tästä eteenpäin…”.

Voisin kuvitella edellä mainittuja lauseita käytettävän samasta tilanteesta.

Niillä on kuitenkin eri vaikutus siihen, millainen mielikuva tilanteesta tulee kuulijalle. Ja toisaalta ilmaisutavasta riippuen myös kertojalla voi olla ihan eri olo tilannetta muistellessaan.

Lisää aiheesta: Kommunikoitko todella vai jääkö homma puolitiehen?

Pienen sanan suuri vaikutus

Kuuntelen muiden ihmisten sanavalintojen ja muiden puheeseen liittyvien seikkojen lisäksi myös omaa puhettani, sillä usein me ihmiset rajoitamme itseämme ja mahdollisuuksiamme valitsemillamme sanoilla ja muilla kieleen liittyvillä asioilla.

Tämä tarkkaavaisuuteni näkyy esimerkiksi niin, että saatan muuttaa lausetta, jonka juuri olen sanonut.

Teen tämän tietoisesti ja tarkoituksella huomatessani, etteivät sanavalintani tue jonkin tavoitteen saavuttamista.

Samoin toimin, jos huomaan ilmaisutavan muulla tavalla tarpeettomasti rajoittavan minua, keskustelukumppaniani tai yhteistä pyrkimystämme.

Yksi tyypillisistä tavoistani tuunata lausetta on lisätä siihen sana. Esimerkiksi pieneltä ja mitättömältä tuntuvalla sanalla ”vielä” voi olla erittäin suuri vaikutus ilmaistuihin ajatuksiin.

Esimerkki:

”En ole koskaan tehnyt tätä asiaa. En minä osaa.”

Tämän ajatuksen tuunaisin tähän muotoon:

”En ole koskaan tehnyt tätä asiaa. En vielä osaa.”

Minusta nämä kaksi edellistä lausetta ovat ihan eri lauseita. Jälkimmäinen avaa mahdollisuuksia, joita ensimmäisessä lauseessa ei tunnu olevan läsnä.

”En vielä osaa.”

Tästä herää kysymyksiä: Millaisia taitoja tarvitsen? Mistä taidoista tai tiedoista tuo osaaminen koostuu? Miten voin oppia tekemään tämän asian?

On ollut hauska huomata, että ne läheiseni, joiden kanssa eniten olen tekemisissä, ovat myös alkaneet kiinnittää huomiota omiin sanavalintoihinsa.

Samaa ’vielä’ sanan lisäämistä lauseeseensa eräs ystäväni käytti hiljattain. Laitoin hänelle kuvan, jonka mieheni otti minusta venytellessäni. Olen jokseenkin notkea ja ystäväni kommentoi kuvaa: ”Oletpa notkea. Minä en ole noin notkea. Vielä.”

Huomaatko, mitä tuollainen pieni sana tekee tälle asialle?

Ilman sitä kyseessä vaikuttaisi olevan pysähtynyt asioiden tila. Minä en ole noin notkea. Piste.

Vielä-sanan lisääminen muuttaa sen pikemminkin liikkuvaksi prosessiksi. Se avaa mahdollisuuden notkeudelle tulevaisuudessa.

Mitä ajatuksia sinussa herää? Millaisissa tilanteissa sinun kannattaisi huomioida tämä asia?

Arjen NLP sarjan 1. osan löydät täältä: Miksi vältän puolisoni koskettamista, kun hän on huonossa tunnetilassa.

The post 8: Toimiiko puheesi ja sanavalinnat tukenasi vai sinua vastaan appeared first on Astetta parempi elämä.

Tämä jakso on lisätty Podme-palveluun avoimen RSS-syötteen kautta eikä se ole Podmen omaa tuotantoa. Siksi jakso saattaa sisältää mainontaa.

Jaksot(144)

88: Miten suhtautua hankaliin tunteisiin

88: Miten suhtautua hankaliin tunteisiin

Tässä podcast-jaksossa jaan sinulle äänitallenteen livevideosta, jossa juttelin siitä, miten suhtautua hankaliin tunteisiin. The post 88: Miten suhtautua hankaliin tunteisiin appeared first on Astetta...

7 Loka 202012min

87: Ajatuksia ajattelusta – Mikä on auttanut lopettamaan ajatuksiin takertumisen

87: Ajatuksia ajattelusta – Mikä on auttanut lopettamaan ajatuksiin takertumisen

Tässä podcast-jaksossa jaan muutamia ajatuksia ajattelusta. Erityisesti tällä kertaa puhun siitä, mikä on auttanut lopettamaan ajatuksiin takertumisen. Podcast-jakso on tallenne Facebook-livestä. Jaks...

30 Syys 202010min

86: Arkipäiväinen tapa, joka lisää mukavien tunteiden kokemista

86: Arkipäiväinen tapa, joka lisää mukavien tunteiden kokemista

Tässä podcast-jaksossa jaan sinulle yhden lempparitavoistani lisätä mukavien tunteiden kokemista omassa arjessa. Tämä on minulle käytännössä jokapäiväinen juttu, joka on muuttunut jo aikalailla automa...

23 Syys 202010min

85: ”En pidä siitä, kuka olen ilman lääkkeitä”

85: ”En pidä siitä, kuka olen ilman lääkkeitä”

”En pidä siitä, kuka olen ilman lääkkeitä”. Nämä sanat olen itse sanonut menneisyydessäni. Psykiatrin vastaus näihin sanoihin jäi askarruttamaan minua, ja päädyin eräänlaiselle löytöretkelle, jonka an...

16 Syys 202019min

84: Arjen virtaviivaistaminen

84: Arjen virtaviivaistaminen

Arjen virtaviivaistaminen – Miten tehdä omasta arjesta sujuvampaa Tässä podcast-jaksossa kerron, miksi suhtaudun erityisen uteliaasti sellaisiin hetkiin arjessani, joissa huomaan tuhahtavani turhautun...

9 Syys 20209min

83: Ajatuksia ajattelusta – Perusarviointivirheen vaikutus arkielämään

83: Ajatuksia ajattelusta – Perusarviointivirheen vaikutus arkielämään

Tässä podcast-jaksossa puheenaiheena eräs yleisimmistä ja kenties eniten ongelmia aiheuttavista ajatteluvinoumista. Kerron, mikä tämä vinouma tämä, millaisia vaikutuksia sillä on ja mitä ehdottaisin s...

3 Syys 202010min

82: Läheiset ihmissuhteet ja kiittäminen

82: Läheiset ihmissuhteet ja kiittäminen

Mitähän tapahtuisi, jos erityisesti läheisissä ihmissuhteissa kiitosta jaettaisiin enemmän? The post 82: Läheiset ihmissuhteet ja kiittäminen appeared first on Astetta parempi elämä.

26 Elo 20205min

81: Itsestään selvänä pidetyt taidot ja tiedot

81: Itsestään selvänä pidetyt taidot ja tiedot

Tässä podcast-jaksossa juttelen siitä, miten otamme meille kertyneet taidot ja tiedot usein itsestään selvyytenä. On helppoa unohtaa, miten paljon onkaan oppinut elämänsä aikana ja miten oppivainen ih...

19 Elo 20208min

Suosittua kategoriassa Tiede

rss-mita-tulisi-tietaa
rss-poliisin-mieli
tiedekulma-podcast
menologeja-tutkimusmatka-vaihdevuosiin
sotataidon-ytimessa
filocast-filosofian-perusteet
rss-duodecim-lehti
rss-astetta-parempi-elama-podcast
rss-lapsuuden-rakentajat-podcast
utelias-mieli
docemilia
radio-antro
rss-ranskaa-raakana
rss-kasvatuspsykologiaa-kaikille
rss-tiedetta-vai-tarinaa
rss-luontopodi-samuel-glassar-tutkii-luonnon-ihmeita
rss-sosiopodi