OlympiaCastin vieraina Mika Saari ja Robert Päkk: Yhteisillä malleilla parempaa huippu-urheilumenestystä - asiantuntijat urheilijan ja valmentajan tukena

Huippu-urheilun osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista valmentautumiseen. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin. Asiantuntijatoiminta on kiinteä osa urheilijan valmentautumista edistäen urheilijan harjoitteluvalmiutta, suorituskykyä ja terveyttä.

OlympiaCastissa pureudutaan aiheeseen fysiikkavalmennuksen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmista. Pitkän linjan fysiikkavalmentaja Mika Saari ja psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk avaavat asiantuntijatoiminnan tehtävää ja tarkoitusta sekä valottavat osallistuvan asiantuntijuuden käsitettä.

- Asiantuntijatoiminta on valmentajan tukemista ja sillä tähdätään siihen, että urheilijan suorituskyky kehittyy ja hän pysyy terveenä ja että harjoitusharjoitusvalmius on joka päivä mahdollisimman hyvä. Nämä ovat peruslähtökohdat. Vaatii paljon keskustelua, että asiantuntijoiden kesken syntyy moniammatillista vuorovaikutusta. Yhteinen keskustelu siitä mikä se tarve on, on ensimmäinen lähtökohta, kertoo Saari.

- Osallistuva asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että asiantuntijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja tekevät työtä systemaattisesti. Ja kun toimitaan arjen ympäristössä lähellä urheilijoita ja valmentajia, niin toiminnalla on parempi vaikuttavuus toimintatapoihin, täydentää Päkk.

Asiantuntijatyölle yhtenäinen linjaus

Asiantuntijaryhmien yhteistyöllä on juuri valmistunut asiantuntijatoiminnan kuvaus, jonka tarkoitus on yhtenäistää malleja eri toimintaympäristöissä ja tuoda uusin tieto kaikkien saataville asiantuntijaverkostojen kautta.

- Valtakunnallinen kuvaus linjaa toimintamalleja ympäri Suomen, jotta urheilijoilla ja valmentajilla olisi samanlaisia lähtökohtia saada omaan työhönsä tukea. Suomi on laaja maa ja urheilutoimijat vähän hajallaan ja olisi hyvä, ettei käytössä olisi aivan erilaisia toimintamalleja paikasta riippuen. Uskon, että jo oman verkoston sisäinen keskustelu luo meille yhteistä toimintamallia, Saari toteaa.

- Isossa kuvassa asiantuntijatoiminnan tehtävä on parantaa huippu-urheilumenestystä. Tarkoitus on myös tuoda parasta ja viimeisintä tietoa lähelle valmentajia ja urheilijoita, jotta kaikki tarvittava olisi olemassa siihen, että voitaisiin menestyä isoissa kisoissa. Ei tämä ole ikinä varmaan täydellinen, eikä valmis, mutta tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, lisää Päkk.

- Kun meillä on yhtenäisempi linja, niin silloin pystymme myös arvioimaan vaikuttavuutta. Jos tehdään ihan satunnaisesti jotain, niin on vaikeaa alkaa analysoimaan, mikä johtaa mihin ja mikä tuottaa tulosta ja mikä ei. Tärkeää on saada yhteinen linjaus, jota sitten muutetaan tarpeen mukaan, täydentää Saari.

Arvokisoissa ei enää kokeilla uutta – työ tehdään arjessa

Asiantuntijatoiminnan vaikuttavuus syntyy arjessa tehtävästä määrätietoisesta työstä, mitään nopeita muutoksia sillä ei saada aikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että arvokisoissa ei enää pysty vaikuttamaan asioihin – ainakaan suotuisasti.

- Kisatilanteessa ei voi ainakaan fysiikkavalmennuksen näkökulmasta enää muuta kuin mokata. Ei siellä enää haeta suorituskykyä lisääviä keinoja, toteaa Saari.

- Kyllä lähtökohtana pitäisi olla se, että urheilija lähtee kisoihin niin valmiina kuin mahdollista. Psyykkisen valmennuksen tehtävä kisoissa on tietysti vähän erilainen, voidaan esimerkiksi käydä yhdessä läpi erilaisia valmistautumisrutiineja. Myös kisatilanteiden purku ja läpikäynti on tärkeää psyykkisen valmennuksen tuella. Ideaalitilanne kuitenkin on se, että kisoihin lähdetään tekemään niitä asioita, mitä ollaan harjoiteltu, tuttuja asioita. Ei lähdetä kokeilemaan mitään uutta, täydentää Päkk.