KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Paavo Arhinmäki ja Hjallis Harkimo
OlympiaCast24 Touko 2021

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Paavo Arhinmäki ja Hjallis Harkimo

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.

Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?

Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.

Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.

Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.

Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.

Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.

Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.

Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.

– Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.

Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.

Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.

Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja

Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.

– Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.

Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.

Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.

Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.

Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.

Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin ävät siinä välissä pois.

Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.

Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustaji

Jaksot(100)

Millaista on tulevaisuuden kilpaurheilu?

Millaista on tulevaisuuden kilpaurheilu?

Onko tulevaisuudessa talviurheilua? Entä ketä urheilu enää kiinnostaa? Muun muassa näitä teemoja pohditaan Urheilun tulevaisuus -erikoisjaksossa, jossa heittäydytään kilpaurheilun maailmaan tulevaisuuden tutkimuksen valossa. Keskustelemassa Petri Tapio Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja Hufvudstadsbladetin urheilutoimittaja Filip Saxén. Jakso on tehty yhteistyössä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin kanssa. Hosteina toimivat Mari Lohisalo ja Susanna Sokka.

1 Kesä 202340min

Onko urheilu ikuista?

Onko urheilu ikuista?

Onko urheilu ikuista? Vastauksia tähän kysymykseen etsitään tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan kanssa OlympiaCastin erikoisjaksossa, joka on tuotettu yhteistyössä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin kanssa.

12 Huhti 202341min

Liikunta ei kiinnosta, missä vika?

Liikunta ei kiinnosta, missä vika?

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä on taas tutkittu hiljattain julkaistulla LIITU-tutkimuksella. Tulosten mukaan liikkuminen vähenee, ja joka viides kokee sen tarpeettomaksi tai turhaksi. OlympiaCastissa asiaa puivat Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen sekä liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

5 Huhti 202353min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua?

Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua? Ville Skinnari (sd.) ja Karoliina Kähönen (liik.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on huippu-urheilun edistäminen.

24 Maalis 202326min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa?

Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa? Entä miten seuratoimintaa tulisi tukea? Henrik Dettmann (rkp, sit.), Riikka Pakarinen (kesk.) ja Mika Poutala (kd.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on seuratoiminta sekä lasten ja nuorten liikunta.

23 Maalis 202331min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa?

Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa? Miten liikkumattomuuden kriisi ratkaistaan? Veronika Honkasalo (vas.) ja Shawn Huff (vihr.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on liike ja liikunnallinen elämäntapa.

22 Maalis 202330min

OlympiaCastin vieraina Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen: Tie maailman huipulle on pitkä, mutta urheilijaksi kasvaminen on antoisa matka

OlympiaCastin vieraina Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen: Tie maailman huipulle on pitkä, mutta urheilijaksi kasvaminen on antoisa matka

OlympiaCastissa sukelletaan kahden tunnetun suomalaisurheilijan kasvutarinoihin, kun Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen avaavat matkaansa huippu-urheilijaksi. Matka maailman huipulle oli pitkä ja itsensä joutui laittamaan likoon monella tavalla ennen kuin menestystä alkoi tulla. - Se on aika vaativa prosessi monella tapaa, mutta ehkä tänä päivänä meillä on myös paremmat valmiudet urheiluakatemioiden ja muiden kautta saada tukea siihen kasvuvaiheeseen. Se kokonaisuus siinä ympärillä, että pystyt urheilijana elämään, sen rakentaminen vaatii paljon. Oma aktiivisuus ja halu viedä asioita eteenpäin - toki siinä valmennuksellisesti oman valmentajan ja koko sen toimintaympäristön kanssa, on aika keskeistä. Ei voi jäädä odottamaan, että jotkut asiat järjestyy. Jos saisi mennä ajassa taaksepäin ja palata sinne nuoruusvuosiin, niin kyllä tiettyjä asioita tietysti olisin jo aktiivisemmin hoitanut kuntoon, että olisi ollut se huippu-urheilija jo tekemisen tasolta aikaisemmassa vaiheessa, Heikkinen toteaa. - Uskon, että me ollaan Matin kanssa kuitenkin sitä sukupolvea vielä, joka on joutunut aika lailla kantapään kautta ottamaan myös asioista itse selvää ja tekemään. Omien huippu-urheiluvuosien aikana olen ollut itse itselleni matkatoimisto, ampumavalmentaja ja välillä hieroja-fysioterapeuttikin pahimmassa tapauksessa, on pitänyt itse huolehtia hirveästi asioista, jatkaa Mäkäräinen. Nuoren urheilijan kasvutarinassa lukiovuodet ovat tärkeitä monessa suhteessa. Vuodet ovat urheilijana kehittymisen aikaa, mutta myös itsenäistymisen ja aikuistumisen aikaa. Myös Mäkäräinen ja Heikkinen muistavat vuodet merkityksellisinä niin uran, kuin muunkin elämän kannalta. - Isoin muutos oli siinä, kun kotoa muutti urheilulukioon. Kyllä ne vuodet kasvatti ihmisenä niin paljon ja sitä, että oppii ottamaan sitä vastuuta sekä koulusta että arjen asioista; syömisestä, ruoanlaitosta ja kaikesta tästä, ja sitten se urheilu vielä siinä lisänä. Ilman niitä kavereita siinä ympärillä, joilla oli se sama elämäntilanne, niin varmasti olisi ollut vielä vaikeampaa. Kyllä mä uskon, että siinä se vertaistuki oli ihan hirveän tärkeää niinä vuosina, kuvaa Mäkäräinen. - Nuo ovat semmoisia ikävuosia kuitenkin, että ne harjoitusvasteet ovat todella valtavia. Kun jotakin asiaa alettiin harjoituskauden keväällä käynnistyessä harjoittamaan, niin ne askeleet kohti syksyä ja talvea oli tosi valtavia, että sinänsä hienoa aikaa, että ne ominaisuudet tarttui ja oltiin tosi onnekkaita, että meillä oli semmoinen valmentaja, joka meillä osasi teettää niitä asioita, Heikkinen jatkaa. Mäkäräinen kannustaa myös pitkäjänteisyyteen ja muistuttaa, että urheilijaksi kehittyminen on nuoruusvuosina yksilöllistä. - Ne on myös sillä tavalla haastavia, että siellä kuitenkin vielä kehitytään niin ihmisenä kuin urheilijanakin. Toiset kehittyy vähän eri aikaan, eri vuosina. Voit olla tosi menestyksekäs, kun olet 16-17-vuotias ja olet vähän niin kuin askeleen edellä muita ja sitten seuraavana vuonna ne kaverit vasta ottaa sen kehitysaskeleen ja tulee rinnalle - tai jopa ohi. Siellä voi helposti tulla ajatus, että no eikö tässä nyt ole tehnyt asioita oikein ja alkaa epäilemään omaa tekemistä ja olemista. Pitäisi muistaa, että sitten kun päästään niiden vuosien yli sinne parikymppiseksi, niin sitten alkaa vasta näkymään ehkä ne voimasuhteet oikealla tavalla.

16 Maalis 202238min

Olympialegenda Jere Lehtinen avaa, miksi Pekingin olympiaturnaus on erityinen myös ilman NHL-pelaajia

Olympialegenda Jere Lehtinen avaa, miksi Pekingin olympiaturnaus on erityinen myös ilman NHL-pelaajia

OlympiaCastin viimeisen Road to Beijing -jakson vieraana on Jere Lehtinen. Lehtinen on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä jääkiekkoilijoista, joka on uransa jälkeen toiminut Suomen maajoukkueen GM:n roolissa. Jere Lehtinen on monen tason jääkiekkolegenda – erityisen muistijäljen hän on jättänyt espoolaisiin, dallasilaisiin ja maajoukkueen kautta suomalaisiin jääkiekon ystäviin. Lehtinen on Stanley Cupin, maailmanmestaruuden ja Torinon olympiahopean myötä lähimmäs Kolmen kullan kerhoa päässyt suomalainen jääkiekkoilija. - En osaa sitä harmitella. Enemmän näen sen positiivisena, että olen saanut olla mukana kaikissa noissa ja on ollut mahdollisuus siihen. Olen saanut uralta niin paljon, etten voi sanoa sen harmittavan, myös kolme olympiapronssia voittanut Lehtinen kääntää OlympiaCastin vieraana. Saavutuksia on paljon muitakin pelaajana – ja lisää on tullut GM:n roolissa Suomen maajoukkueessa. Scoutin roolin kautta Leijoniin tullut Lehtinen seurasi GM:n roolissa Jari Kurria syksyllä 2014, ja meriittilistalle on kertynyt muun muassa maailmanmestaruus 2019. Lehtinen on nähnyt myös läheltä nuorten huippupelaajien sukupolven laajan vyöryn kohti NHL:ää. - Aleksander Barkov, Sebastian Aho, Miro Heiskanen ja todella monet muut – olen saanut nähdä heidän sisääntulonsa A-maajoukkueeseen. Siisteintä tässä työssä on ollut se, että melkein joka vuosi joku nuori pelaaja on noussut paperiemme ulkopuolelta kevään MM-kisoihin. Se antaa kivaa buustia itsellekin tähän työhön, kun näkee näiden lahjakkaiden pelaajien nousua huipulle, Lehtinen painottaa. Pelaajana Lehtinen pelasi viidet olympialaiset saavuttaen neljä mitalia. Pekingissä 2022 olympiamitalit ratkotaan ilman NHL-pelaajia – tilanne, josta Lehtisellä on myös omakohtaista kokemusta Lillehammerista 1994. Vaikka Lehtinen pelasi neljät ”NHL-olympialaiset”, hänelle kaikkein mieleenpainuvin olympiakokemus on nimenomaan Lillehammerin turnaus, jonne joukkueet koottiin Euroopassa pelanneista pelaajista. - Euroopassa pelaaville pelaajille tämä on upea mahdollisuus. Meillä on paljon kärkipelaajia eri joukkueissa, ja moni heistä pystyisi pelaamaan myös NHL:ssä. Se on myös huokunut pelaajista; siellä on vahvaa positiivisuutta ja halua lähteä tavoittelemaan menestystä Pekingiin, Lehtinen myhäilee avaten jaksossa myös, miksi Lillehammer 1994 on hänen mieleenpainuvin olympiakokemuksensa kaikista. Lehtinen on todellinen olympiakonkari. Lillehammerista 1994 käynnistyi Pekingissä jatkuva putki, jonka aikana Lehtinen on ollut jossain roolissa mukana kaikissa talviolympialaisissa.

1 Helmi 202253min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
juoksumania
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
olympiacast
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-miiko-f1-podcast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-vuorikasti
rss-shikaani-formula-1-podcast
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme