KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Paavo Arhinmäki ja Hjallis Harkimo
OlympiaCast24 Touko 2021

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Paavo Arhinmäki ja Hjallis Harkimo

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.

Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?

Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.

Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.

Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.

Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.

Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.

Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.

Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.

– Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.

Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.

Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.

Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja

Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.

– Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.

Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.

Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.

Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.

Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.

Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin ävät siinä välissä pois.

Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.

Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustaji

Jaksot(100)

Mira Potkonen

Mira Potkonen

Ilman Mira Potkosta Suomi olisi jäänyt Rio De Janeiron olympialaisissa 2016 ilman mitaleja. Hän nimittäin voitti pronssi mitalin, vaikka neljä vuotta aikaisemmin tämän piti olla mahdotonta. Mira Potkosen poikkeuksellinen ura alkoi vasta 28 vuotiaana ja se on ollut täynnä uskomattomia tarinoita. Rion olympialaiset meinasi jäädä väliin, koska sääntöjen mukaan yli 35 vuotiaita ei päästetty enään kilpailemaan. Sääntö kuitenkin muutettiin ennen Rion olympialaisia ja niinpä Mira pääsi tavoittelemaan omaa unelmaansa. Miten on mahdollista, että 28 vuotiaanan nyrkkeilyn aloittanut Mira, pääsi vielä maailman huipulle asti?

11 Maalis 201958min

Esapekka Lappi

Esapekka Lappi

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Citroen-tallin tehdaskalustoa rallin MM-sarjassa kuljettava Esapekka Lappi. 28-vuotias pieksämäkeläinen on viimeisin nimi suomalaisten huippurallikuljettajien katkeamattomalla janalla, joka alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Esapekka Lapin tie rallin MM-sarjaan ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä alun perin hän haaveili Formula 1 -kuljettajan urasta. Siirto ralliin tapahtui pitkälti taloudellisista syistä. Ennen Lappia oli lähes ennenkuulumatonta, että rallipoluille päädytään kartingtaustan kautta, mutta Lapin esimerkin innoittamana tapa on yleistynyt – ainakin Suomessa. Kansallisen lajiliiton, AKK:n, kuljettajanpolulla karting nähdään nykyisin hyvänä pohjana sekä rata- että ralliautoilulle.  - Kartingia voi ajaa jo aika paljon nuorempana kuin rallia. Kilpaakin voi ajaa mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyy ralliautoon. Se kasvattaa pääkoppaa ja totuttaa sinua paineen tunteeseen sekä kilpailutilanteeseen. Se kehittää myös koordinaatiota ja ajosilmää. Se on varmasti se tärkein syy, Lappi analysoi OlympiaCastin vieraana.  - Ehkä se on konkretisoitunut AKK:n driver academyn valmennuskaartille, kun minä olin varmastikin ensimmäinen, kuka teki tämän vaihdoksen ratapuolelta ralliin. Sen jälkeen esimerkkiä on seurannut muutama muukin, kuten nyt WRC-sarjassa ajava Teemu Suninen. On siis nähty, että se polku toimii. Karting on hyvä pohja kaikkeen.  Tässä podcastissa Lappi käy läpi, miten hän on maineikkaaseen Citroenin tehdastalliin päätynyt ja mitä ralliautoilu maailman huipputasolla vaatii.

4 Maalis 201942min

Lauri Hakola

Lauri Hakola

Lauri hakola on mäkimaajoukkueen päävalmentaja vuodesta 2018 lähtien. Oman mäkihyppuran kohokohta oli ensimmäinen nuorten sm-pronssi, sekä junioreiden mm-mitali joukkuemäestä. Haukiputaalta kotoisin oleva Lauri muutti Kuopioon urheilulukion perässä ja siitä lähti kehittyminen uusille urille. Aktiiviuran aikana Lauri oli jo erittäin kiinnostunut valmentamisesta ja vetikin jo silloin mäkihyppykoulua. Pian lopettamisen jälkeen Lauri sai työpaikan Mäkihypyn parista ja siitä tie on johtanut maajoukkuevalmentajaksi asti.

25 Helmi 201937min

Olli-Pekka Kärkkäinen

Olli-Pekka Kärkkäinen

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

18 Helmi 20191h 2min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
juoksumania
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
olympiacast
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-miiko-f1-podcast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-vuorikasti
rss-shikaani-formula-1-podcast
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme