Esimerkki osaamisen kehittämisestä – tästä on kyse uudessa kivääriammunnan tekniikka- ja koulutusmateriaalissa

Tiistaina julkaistiin uusi kivääriammunnan tekniikka- ja koulutusmateriaali. Tällä viikolla OlympiaCastissa avataan tarkemmin, mistä on kyse.

Tämän viikon OlympiaCastissa syvennytään uuteen kivääriammunnan tekniikka- ja koulutusmateriaaliin, joka julkaistiin tiistaina. Vieraina ovat materiaalin kasaamisessa keskeisessä roolissa olleet Miika Köykkä ja Kimmo Yli-Jaskari.

Köykkä työskentelee Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksella urheilubiomekaniikan asiantuntijana, ja hänen vastuualueinaan ovat erityisesti ovat ampumaurheilu ja keihäs. Köykällä on myös historiaa ampumahiihtovalmennuksesta.

- Jos miettii omaa valmennuspolkua, tällainen materiaali olisi ollut äärimmäisen hyödyllinen silloin alussa, kun näitä kysymyksiä pohdiskeli. Olin lopettanut urheilijana, eikä ollut liikuntatieteellistä koulutusta hirveän pitkälle käytynä vielä. Minulla oli vain se oma kokemus, miten minulle oli opetettu, ja niitä pyrin soveltamaan. Tällaista materiaalia ei kauhean laajasti ollut saatavilla, Köykkä pohtii.

Yli-Jaskari puolestaan toimii Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä tarkkuuslajien lajiryhmävastaavana, vastuualueenaan mm. ammunta. Yli-Jaskarilla on pitkä kokemus ampumavalmennuksesta paitsi kotimaasta myös kansainvälisen ampumaurheiluliiton pääkouluttajana ja kiväärilajien päävalmentajana Isosta-Britanniasta.

- Yleisin ongelma kivääriammunnan harjoittelussa on se, että harjoittelu on aivan liikaa kilpailun omaista. Se on samaa tasoa oleva asia kuin se, että koulussa joka tunti olisi koe, eikä mitään opetettaisi. Täytyy päästä siihen, että näitä osa-alueita opetellaan erikseen suunnitelmallisesti, Yli-Jaskari näkee.

Valmennuslinjan yhtenäistäminen ja lajien välinen yhteistyö

Tiistaina julkaistun materiaalin tavoitteena on yhtenäistää suomalaista valmennuslinjaa kivääriammunnassa sekä lisätä lajien välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa – tässä tapauksessa etenkin kivääriammunnan ja ampumahiihdon kesken.

- Tekninen suoritus ja ampuma-asentojen biomekaaniset lähtökohdat ovat näissä lajeissa todella samankaltaiset. Suurin ero syntyy siitä, että ampumahiihdossa nämä asiat suoritetaan paljon nopeammin, eikä tarvitse osua ihan keskelle. Teknisessä suorittamisessa ei ihan mahdottomasti eroja löydykään, Köykkä valaisee.

Samalla tämä prosessi on hyvä osoitus osaamisen kehittämisestä. Se toimiikin hyvänä esimerkkinä toimintatavasta, jolla huippu-urheilun osaamisohjelmaa toteutetaan jatkossa KIHU:n johtamana ja koordinoimana.

- Näin voi sanoa. Tässä on ollut useita ihmisiä apuna työstössä, vaikka varsinainen työ on tehty muutaman ihmisen voimin. Tavoitteena on yksiselitteisesti se, että molemmissa lajeissa pystytään lisäämään valmennusosaamista, Köykkä sanoo.