Valtaosa Huuhkajien EM-sankareista läpäissyt suomalaisen mallin – OlympiaCast pureutuu tapaan, jolla jalkapallotähtien kasvamista Suomessa tuetaan
OlympiaCast24 Maalis 2021

Valtaosa Huuhkajien EM-sankareista läpäissyt suomalaisen mallin – OlympiaCast pureutuu tapaan, jolla jalkapallotähtien kasvamista Suomessa tuetaan

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan jalkapallosta – tarkemmin sanottuna toimenpiteistä, joilla huippupelaajien kasvamista urheilijoina ja ihmisenä etenkin kriittisessä toisen asteen nivelvaiheessa tuetaan. Keskustelemassa ovat Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala sekä Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka.

Jalkapallossa merkittävä kilpailutekijä maajoukkuetasolle on se, että pelaajia saadaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyviin ammattilaisseuroihin ja -liigoihin. Etenkin miesten puolella ammattilaisuus tarkoittaa myös merkittäviä tulovirtoja, joten oleellisin vaihe tukea pelaajia ei ole enää ammattilaisvaiheessa, vaan nivelvaiheessa matkalla sinne ammattilaisuuteen.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä Suomessa? Pelkistettynä se tarkoittaa sitä, että lahjakkaimpien nuorten pelaajien nuoruusvaihetta pyritään tukemaan, jotta heille mahdollistetaan huippupelaajaksi kasvaminen urheilun ehdoilla – samaan aikaan kuitenkin koulutusväylät vastuullisesti huomioiden.

Päästään kolminaisuuteen, jossa ovat mukana Suomen Palloliitto, Suomen Olympiakomitean koordinoima urheiluakatemiaverkosto ja pelaajien seurat. Kokonaisuutta ovat OlympiaCastissa avaamassa entinen Veikkausliiga-pelaaja, nykyään urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka sekä Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala.

- On äärimmäisen tärkeää, että me teemme yhteistyötä. Ylipäätään yhteistyö on suomalaisen urheilun voima. On tosi tärkeää, että jalkapallossa otamme kaiken tuen, mikä on mahdollista. Urheiluakatemioissa on paljon sellaista osaamista, jota Palloliiton ja seurojen kannattaa käyttää suomalaisen futiksen hyväksi – ei kahta sanaa siitä, Rantala sanoo.

- Lähtökohta on se, että järjestelmämme on lukioissa tai ammattioppilaitoksissa niin joustava, että urheilu määrittää arkea. Sen ympärille rakennetaan muut tärkeät asiat – kuten toisen asteen opiskelu. Urheilun ehdoilla mennään, mutta niin vastuullisesti, että siihen arkeen pystytään yhdistämään opinnot toisella asteella, Parikka avaa filosofiaa urheiluakatemiaohjelman näkökulmasta.

Kumpikin vieras oli aikanaan lukioikäisenä urheiluakatemiatoiminnan vaikutuspiirissä pelaajana. Rantala toimi myös valmentajana Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 2007-2013, jolloin hänen urheiluakatemiavalmennusryhmässään oli yli kymmenen nykyistä maajoukkuepelaajaa. Nykyisin akatemialta tuleva valmennusresurssi suunnataan suoraan seuroihin.

- Tärkeintä kokonaisuudessa on se, että pelaajan näkökulmasta ei ole olemassa erillistä urheiluakatemiaa ja seuraa ja vaikka maajoukkuetta. Nämä kaikki muodostavat sen arjen kokonaisuuden. Ne eivät ole irrallaan, vaan ne soljuvat siellä hyvässä yhteistyössä. Siitä syntyy se kokonaisuus ja pelaajan arki, Rantala korostaa.

Kun katsoo nykyistä miesten maajoukkuetta, valtaosa Huuhkajien pelaajista on seuloutunut ammattilaiseksi suomalaista akatemiareittiä pitkin. 2020-luvulla mahdollisuudet ovat vielä moninkertaiset verrattuna esimerkiksi vuonna 1986 syntyneen Parikan lukioaikoihin.

- Minä kävin urheilulukion ja pelasin Suomessa. Minulla oli jo joitain pelikavereita, jotka lähtivät 16-vuotiaina Eurooppaan isoihin jalkapallo-organisaatioihin. Silloin heidän koulunkäyntinsä jäi, ja heistä esimerkiksi Tim Sparv on kertonut julkisestikin tehneensä vasta viime vuosina lukio-opintoja, Parikka pohjustaa.

- Nykyään meillä on ympäri Eurooppaa paljon nuoria pelaajia, jotka sieltä käsin pystyvät hoitamaan toisen asteen opintoja. Siinä urheiluakatemioiden ja -oppilaitosten rooli on tosi keskeinen. Esimerkiksi opinto-ohjaajat tekevät tosi hyvää työtä, jotta se on mahdollista. Nykyajan teknologia mahdollistaa sen, että lukio on mahdollista suorittaa käymättä ikinä fyysisesti siinä lukion rakennuksessa.

Jaksot(100)

Mira Potkonen

Mira Potkonen

Ilman Mira Potkosta Suomi olisi jäänyt Rio De Janeiron olympialaisissa 2016 ilman mitaleja. Hän nimittäin voitti pronssi mitalin, vaikka neljä vuotta aikaisemmin tämän piti olla mahdotonta. Mira Potkosen poikkeuksellinen ura alkoi vasta 28 vuotiaana ja se on ollut täynnä uskomattomia tarinoita. Rion olympialaiset meinasi jäädä väliin, koska sääntöjen mukaan yli 35 vuotiaita ei päästetty enään kilpailemaan. Sääntö kuitenkin muutettiin ennen Rion olympialaisia ja niinpä Mira pääsi tavoittelemaan omaa unelmaansa. Miten on mahdollista, että 28 vuotiaanan nyrkkeilyn aloittanut Mira, pääsi vielä maailman huipulle asti?

11 Maalis 201958min

Esapekka Lappi

Esapekka Lappi

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Citroen-tallin tehdaskalustoa rallin MM-sarjassa kuljettava Esapekka Lappi. 28-vuotias pieksämäkeläinen on viimeisin nimi suomalaisten huippurallikuljettajien katkeamattomalla janalla, joka alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Esapekka Lapin tie rallin MM-sarjaan ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä alun perin hän haaveili Formula 1 -kuljettajan urasta. Siirto ralliin tapahtui pitkälti taloudellisista syistä. Ennen Lappia oli lähes ennenkuulumatonta, että rallipoluille päädytään kartingtaustan kautta, mutta Lapin esimerkin innoittamana tapa on yleistynyt – ainakin Suomessa. Kansallisen lajiliiton, AKK:n, kuljettajanpolulla karting nähdään nykyisin hyvänä pohjana sekä rata- että ralliautoilulle.  - Kartingia voi ajaa jo aika paljon nuorempana kuin rallia. Kilpaakin voi ajaa mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyy ralliautoon. Se kasvattaa pääkoppaa ja totuttaa sinua paineen tunteeseen sekä kilpailutilanteeseen. Se kehittää myös koordinaatiota ja ajosilmää. Se on varmasti se tärkein syy, Lappi analysoi OlympiaCastin vieraana.  - Ehkä se on konkretisoitunut AKK:n driver academyn valmennuskaartille, kun minä olin varmastikin ensimmäinen, kuka teki tämän vaihdoksen ratapuolelta ralliin. Sen jälkeen esimerkkiä on seurannut muutama muukin, kuten nyt WRC-sarjassa ajava Teemu Suninen. On siis nähty, että se polku toimii. Karting on hyvä pohja kaikkeen.  Tässä podcastissa Lappi käy läpi, miten hän on maineikkaaseen Citroenin tehdastalliin päätynyt ja mitä ralliautoilu maailman huipputasolla vaatii.

4 Maalis 201942min

Lauri Hakola

Lauri Hakola

Lauri hakola on mäkimaajoukkueen päävalmentaja vuodesta 2018 lähtien. Oman mäkihyppuran kohokohta oli ensimmäinen nuorten sm-pronssi, sekä junioreiden mm-mitali joukkuemäestä. Haukiputaalta kotoisin oleva Lauri muutti Kuopioon urheilulukion perässä ja siitä lähti kehittyminen uusille urille. Aktiiviuran aikana Lauri oli jo erittäin kiinnostunut valmentamisesta ja vetikin jo silloin mäkihyppykoulua. Pian lopettamisen jälkeen Lauri sai työpaikan Mäkihypyn parista ja siitä tie on johtanut maajoukkuevalmentajaksi asti.

25 Helmi 201937min

Olli-Pekka Kärkkäinen

Olli-Pekka Kärkkäinen

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

18 Helmi 20191h 2min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
juoksumania
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
olympiacast
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-miiko-f1-podcast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-vuorikasti
rss-shikaani-formula-1-podcast
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme