Qiushui He: Whooping cough in Europe: Diagnosis, surveillance and vaccines
Whooping cough (or pertussis; in Finnish “hinkuyskä”) is a highly contagious respiratory infection caused by the bacterium Bordetella pertussis and is responsible for an estimated 160 700 deaths each year worldwide. Despite extensive immunizations, pertussis is still one of the world’s worst controlled vaccine preventable disease. Epidemics occurred in many industrial countries. Professor Qiushui He will explain in his lecture the reasons why pertussis is re-emerging and what actions we have taken in Europe in diagnosis, surveillance and prevention of this disease. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Qiushui-He
15 Joulu 20218min
Antti Ojala: LiDAR-korkeusmallit mullistivat geologisen tutkimuksen
Miksi geologiset tietoaineistot ja 3D mallit ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä? Entä kuinka laserkeilaukseen perustuvat maankamaran korkeusmallit tuovat uutta tietoa maa- ja kallioperän koostumuksesta ja rakenteista sekä geologisesta kehityksestä? Maaperägeologisen tutkimuksen professori Antti Ojala vastaa professoriluennollaan näihin kysymyksiin. Geologista tietoa tarvitaan monissa yhteiskunnan toiminnoissa, esimerkiksi maankäyttöön ja rakentamiseen sekä luonnonvarojen, kuten kiviainesten, pohjaveden ja malmivarojen kestävään käyttöön liittyvissä asioissa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Antti_Ojala
15 Joulu 202117min
Tiedelinja: Uusi kieli haltuun – millaisin opein?
Suomessa on viime vuosina oltu huolestuneita siitä, miten kielivarantomme kapenee. Yhä useampi opiskelee äidinkielen ohella vain englantia, ruotsi, saksa, ranska ja muut kielet ovat menettämässä osaajiaan. Samaan aikaan tarjolle tulee uusia kieliä, esimerkiksi Turun yliopistossa on aloitettu kiinan kielen tutkintokoulutus. Miten monta kieltä aivomme voivat oppia? Onko kielenopiskelussa oikotietä ulkoaopiskelun sijaan? Miten oppimisympäristö vaikuttaa, entä rakastuminen? Aiheesta Tiedelinjalle keskustelemassa kieli- ja käännöstieteiden laitokselta Saksan kielen apulaisprofessori Minna Maijala, kasvatustieteiden tiedekunnasta opettajankoulutuslaitoksenyliopistonlehtori Riia Kivimäki sekä tietotekniikan laitokselta fonetiikan professori Maija S. Peltola. Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mitä tarkoittaa eettinen kieltenopetus sekä kielitoinen opetus. Ohjelmassa saa myös vinkkejä maksuttomien kieltenopetusoppaiden luo. www.utu.fi/tiedelinja
24 Marras 20211h 9min
Tiedelinja: Uudet energiaratkaisut ja niiden houkuttelevuus
Uusia energiaratkaisuja kehitetään koko ajan. Millaisia vaihtoehtoja meillä on tarjolla nyt, entä tulevaisuudessa? Ja miten voimme edistää kestävämpien energiavalintojen tekemistä. Aiheesta ovat Tiedelinjalla keskustelemassa Turun yliopiston materiaalitekniikan yliopisto-opettaja Sami Jouttijärvi, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Joni Karjalainen sekä psykologian professori Paula Salo. Sami Jouttijärvi on tutkimustyössään keskittynyt kaksipuoleisten aurinkopaneelien hyödyntämiseen aurinkosähkön tuotannon sekä sähkönkulutuksen yhteensopivuuden parantamiseen Pohjoismaiden olosuhteissa. Joni Karjalainen tekee väitöstutkimusta uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Työtä kehystää YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energian saamiseksi kaikille. Paula Salo johtaa CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortiota, jossa selvitetään, millaisilla tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Hän kertoo ohjelmassa, miten voimme kannustaa tekemään ympäristön kannalta kestävämpien energiavalintoja. www.utu.fi/tiedelinja
24 Marras 20211h 4min
Ihmisyyden ytimessä – Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä
Mitä jos työntekijä ei kohtaisikaan asiakasta – vaan ihminen kohtaisi ihmisen? Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Suhdeperustaisuudesta ja jatkuvuudesta palvelujärjestelmässä ovat keskustelemassa systeemisen työotteen kouluttajat, perhepsykoterapeutti Outi Abrahamsson ja asiantuntija ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Haastattelijoina toimivat Sari Ahlqvist-Björkroth ja Miia Tuominen Turun yliopistosta. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-ihmisyyden-ytimessa--suhdeperustaisuus-ja-jatkuvuus-palvelujarjestelmassa/
17 Marras 202146min
Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/
3 Marras 202128min
Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä
Systeemisyys –sarja jatkuu uudella jaksolla! Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sekä psykologi Timo Teräsahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukijärvi. Esimerkkinä tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta/
6 Loka 202143min
Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.
23 Syys 20211h 1min
