Humanisti vastaa. Osa 15. Mitä hyötyä on ranskan kielen taidosta, Marjut Johansson
Turun yliopisto30 Touko 2024

Humanisti vastaa. Osa 15. Mitä hyötyä on ranskan kielen taidosta, Marjut Johansson

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?

Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?

Suomessa jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Mitä uskontoja he kannattavat ja mitä me tiedämme heidän uskonnollisesta elämästään? Pysyykö heidän uskonnon harjoittamisensa samanlaisena vai tapahtuuko siinä muutoksia? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/tuomas-martikainen

13 Maalis 202515min

Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä

Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä

Eroaako lääketeollisuus muista teollisista toimialoista? Mitä erityispiirteitä lääketeollisuuteen liittyy? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/timo-lappalainen

13 Maalis 202515min

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Arkeologian ja historiantutkimuksen tutkimuskohteena on menneisyys, erityisesti menneisyyden ihminen. Arkeologit tutkivat ennen vain esihistoriaa, mutta nykyisin työkenttä yltää aina omaan aikaamme asti. Arkeologi tutkii materiaalisia jäännöksiä isotoopeista monumentteihin ja maisemaan, kun taas historioitsija keskittyy kirjallisiin lähteisiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/georg-haggren

13 Maalis 202515min

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Miten ihmiset kokevat ajan? Miksi ajankulku tuntuu toisinaan nopealta ja toisinaan hitaalta? Teoreettisen filosofian professori Valtteri Arstila tarkastelee luennollaan, miten subjektiivinen aika muovaa käsitystämme todellisuudesta ja jäsentää arkeamme. Samalla hän haastaa ajatuksen subjektiivisesta ajasta yksiselitteisenä ilmiönä ja korostaa sen yksilöllistä ja kokemuksellista luonnetta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/valtteri-arstila

13 Maalis 202513min

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä pohtii luennollaan, miten päihdekäyttö ja psykoosisairaudet liittyvät toisiinsa ja mikä on päihdepsykoosi. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/solja-niemela

13 Maalis 202516min

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Suomi on joidenkin mittarien mukaan maailman osuustoiminnallisin maa. On paradoksi, että osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat varsin heikosti tunnettuja. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/kari-huhtala

13 Maalis 202512min

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Tunnemmeko jo kaikki taudinaiheuttajabakteerit ja niihin liittyvät infektiot? Syntyykö keskuudessamme uusia infektiokykyisiä bakteereita? Muuttuuko ihmisen alttius bakteeri-infektioille? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/jukka-hytonen

13 Maalis 202511min

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Lukutaito on ihmislajille uniikki taito, joka on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Lukemista voidaan pitää suorastaan ihmeellisenä suorituksena, sillä se edellyttää useiden eri tiedonkäsittelyprosessien saumatonta yhteispeliä. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/johanna-kaakinen

13 Maalis 202516min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
rss-duodecim-lehti
aloita-meditaatio
jari-sarasvuo-podcast
rss-psykalab
psykologia
rss-vapaudu-voimaasi
adhd-podi
rss-narsisti
rss-niinku-asia-on
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-liian-kuuma-peruna
aamukahvilla
kesken
rss-monarch-talk-with-alexandra-alexis
rss-koira-haudattuna
rss-anteeks-etukateen
tohtorin-vuoro