Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 3: Hurmio, murhe ja uusi nousu – tositarina lääkekehityksestä

Miksi ja miten internetin syövereissä mielipiteen ja uutisen raja hämärtyy ja keskustelut polarisoituvat? Olisiko mahdollista automaattisesti erottaa neutraaliuteen pyrkivät uutiset teksteistä, jotka levittävät valheellista tietoa tai perustuvat kirjoittajansa omiin näkemyksiin? Entä voiko tietokoneohjelma oppia prosessoimaan murteita tai puhekieltä? Digitaalinen kielentutkimus tarkastelee, miten käytämme kieltä ja sitä kautta toimimme digitaalisessa maailmassa. Lisäksi se kehittää menetelmiä, joilla digitaalisessa muodossa olevaa kieltä voi automaattisesti prosessoida. Kielenkäytön ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta myös ilmiöitä, joita emme vielä ymmärrä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/veronika-laippala

15 Joulu 20219min

Suomen biolääketieteellinen tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä, mutta toisin kuin kilpailijamaissa, mittava investointi tutkimukseen ei ole johtanut vastaavaan menestykseen alan yritystoiminnassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi InFLAMES -tutkimuksen lippulaiva on immuunijärjestelmän innovaatiokeskus, joka toimii sekä lääketieteen että talouskasvun moottorina. Lippulaivan tärkeitä tavoitteita ovat läpimurrot lääkekehityksen, diagnostiikan ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Innovaatiot, kansainvälistä kärkeä edustavat tutkijat, huippuluokan tutkimusinfrastruktuuri ja tiivis yliopistojen ja liike-elämän yhteistyö luovat perustan lippulaivan tutkimukselle. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Timo_Veromaa

15 Joulu 20218min

Uniapneaa pidettiin vielä kolme vuosikymmentä sitten harvinaisena – nyt se on uusi kansantautimme. Uniapnealla on laajaa kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä muun muassa siihen liittyvän runsaan oheissairastavuuden ja liikenneonnettomuusriskin takia. Miten sen hoito kehittynyt Suomessa ja Turussa? Entä miten terveydenhuolto selviää nopeasti kasvavan potilasmäärän hoitamisesta? Keuhkosairausopin professori Tarja Saaresranta tutkimusryhmineen pyrkii löytämään keinoja, miten tästä haasteesta selvitään rajallisista terveydenhuollon resursseista huolimatta. Hän kertoo, miten uniapnean oireeksi harvemmin mielletty unettomuusoire on varsin yleinen ja millaisen yhteyden tutkimusryhmä on havainnut sillä olevan oheissairastavuuteen. Luennolla kuulee myös miten älypuhelinsovellusta hyödynnetään uniapneatutkimuksessa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Tarja_Saaresranta

15 Joulu 202111min

Miksi paikkatiedosta on tullut strategista tietoa globalisoituneessa maailmassa? Entä miksi paikkatiedon laatu, luotettavuus ja soveltuvuus, sekä avoimen tiedon riskit ovat nousseet paikkatietotutkimuksen osaamisen kärkeen? Digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina Käyhkö kertoo luennollaan miten avoimet paikkatiedot ja uudet teknologiat muuttavat mahdollisuuksiamme tutkia maapallon alueellista tilaa, toimintaa ja muutoksia ja miten paikkatieto on olennaista, kun mietimme kestävämpiä hyvinvointiratkaisuja yhteiskunnassamme. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Niina_Kayhko

15 Joulu 20219min

Mitä erityistä on asiantuntijaorganisaatioissa ja miten niitä tulisi ohjata? Miksi suoritusmittaus on otettu keskeiseksi osaksi asiantuntijaorganisaatioiden ohjausta, vaikka se on alun perin suunniteltu massatuotantoon? Laskentatoimen ja rahoituksen professori Kirsi-Mari Kallio kertoo luennollaan suoritusmittauksen soveltumisesta asiantuntijaorganisaatioiden ohjaukseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kirsi_Mari_Kallio

15 Joulu 202110min

Milloin tekonivelleikkaus kannattaa tehdä? Mikä on potilastyytyväisyys tekonivelleikkauksen jälkeen? Entä voiko tekonivelleikkauksen tuloksia parantaa? Tekonivelrekisterien ja rekisteritutkimuksen avulla on pystytty havaitsemaan ongelmallisia proteesimerkkejä ja leikkausmenetelmiä, joiden käyttö on johtanut lisääntyneisiin uusintaleikkausmääriin. Näiden tutkimusten perusteella huonoja proteesimalleja on poistettu markkinoilta. Rekisteritutkimus on siis merkittävästi vaikuttanut hoitokäytäntöihin. Esimerkiksi iäkkäämmillä lonkkapotilailla aiemmin usein käytetyt luutumisen kautta kiinnittyvät titaanivarret on pääosin vaihdettu sementtikiinnitteisiin teräsvarsiin. Tämän muutoksen johdosta myös aikaiset uusintaleikkaukset ovat selvästi vähentyneet. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Keijo-Makela

15 Joulu 20216min

Millaisista molekyyleistä ruokamme koostuu? Entä miten ne muuttuvat valmistuksen ja varastoinnin aikana ja mitä niille kehossamme tapahtuu? Molekulaaristen elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborg kertoo luennollaan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tutkimuksesta käyttäen esimerkkeinä rasvojen suojausta hapettumiselta, kauran kuituja, fenolisia yhdisteitä ja rasvoja sekä palkokasvien aterianjälkeistä tilaa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kaisa_linderborg

15 Joulu 20218min

Miksi kaikki lääkehoidot eivät välttämättä ole potilaiden saatavilla? Entä onko kustannusten tarkasteleminen terveydenhuollossa epäeettistä? Työelämäprofessori Juha Laine kertoo luennollaan miten päätetään millaisia lääkehoitoja suomalaisilla on saatavilla. Terveys- ja lääketaloustieteen menetelmien avulla voidaan mitata ja arvottaa hoitomenetelmien käyttöön liittyviä kustannuksia ja vaikutuksia. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Juha_Laine

15 Joulu 202112min