KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Kike Elomaa ja Sari Essayah
OlympiaCast21 Apr 2021

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Kike Elomaa ja Sari Essayah

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa.

Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?

Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.

Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista.

- Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah.

Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämises esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita.

- Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.

Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille

Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.

- Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.

- Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo.

Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta.

- Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa.

- Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan.

Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.

- Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo.

Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.

- Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.

Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä.

Kunnilta tukea nuorille urheilijoille

Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.

- On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa,

Episoder(100)

Mira Potkonen

Mira Potkonen

Ilman Mira Potkosta Suomi olisi jäänyt Rio De Janeiron olympialaisissa 2016 ilman mitaleja. Hän nimittäin voitti pronssi mitalin, vaikka neljä vuotta aikaisemmin tämän piti olla mahdotonta. Mira Potkosen poikkeuksellinen ura alkoi vasta 28 vuotiaana ja se on ollut täynnä uskomattomia tarinoita. Rion olympialaiset meinasi jäädä väliin, koska sääntöjen mukaan yli 35 vuotiaita ei päästetty enään kilpailemaan. Sääntö kuitenkin muutettiin ennen Rion olympialaisia ja niinpä Mira pääsi tavoittelemaan omaa unelmaansa. Miten on mahdollista, että 28 vuotiaanan nyrkkeilyn aloittanut Mira, pääsi vielä maailman huipulle asti?

11 Mar 201958min

Esapekka Lappi

Esapekka Lappi

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Citroen-tallin tehdaskalustoa rallin MM-sarjassa kuljettava Esapekka Lappi. 28-vuotias pieksämäkeläinen on viimeisin nimi suomalaisten huippurallikuljettajien katkeamattomalla janalla, joka alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Esapekka Lapin tie rallin MM-sarjaan ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä alun perin hän haaveili Formula 1 -kuljettajan urasta. Siirto ralliin tapahtui pitkälti taloudellisista syistä. Ennen Lappia oli lähes ennenkuulumatonta, että rallipoluille päädytään kartingtaustan kautta, mutta Lapin esimerkin innoittamana tapa on yleistynyt – ainakin Suomessa. Kansallisen lajiliiton, AKK:n, kuljettajanpolulla karting nähdään nykyisin hyvänä pohjana sekä rata- että ralliautoilulle.  - Kartingia voi ajaa jo aika paljon nuorempana kuin rallia. Kilpaakin voi ajaa mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyy ralliautoon. Se kasvattaa pääkoppaa ja totuttaa sinua paineen tunteeseen sekä kilpailutilanteeseen. Se kehittää myös koordinaatiota ja ajosilmää. Se on varmasti se tärkein syy, Lappi analysoi OlympiaCastin vieraana.  - Ehkä se on konkretisoitunut AKK:n driver academyn valmennuskaartille, kun minä olin varmastikin ensimmäinen, kuka teki tämän vaihdoksen ratapuolelta ralliin. Sen jälkeen esimerkkiä on seurannut muutama muukin, kuten nyt WRC-sarjassa ajava Teemu Suninen. On siis nähty, että se polku toimii. Karting on hyvä pohja kaikkeen.  Tässä podcastissa Lappi käy läpi, miten hän on maineikkaaseen Citroenin tehdastalliin päätynyt ja mitä ralliautoilu maailman huipputasolla vaatii.

4 Mar 201942min

Lauri Hakola

Lauri Hakola

Lauri hakola on mäkimaajoukkueen päävalmentaja vuodesta 2018 lähtien. Oman mäkihyppuran kohokohta oli ensimmäinen nuorten sm-pronssi, sekä junioreiden mm-mitali joukkuemäestä. Haukiputaalta kotoisin oleva Lauri muutti Kuopioon urheilulukion perässä ja siitä lähti kehittyminen uusille urille. Aktiiviuran aikana Lauri oli jo erittäin kiinnostunut valmentamisesta ja vetikin jo silloin mäkihyppykoulua. Pian lopettamisen jälkeen Lauri sai työpaikan Mäkihypyn parista ja siitä tie on johtanut maajoukkuevalmentajaksi asti.

25 Feb 201937min

Olli-Pekka Kärkkäinen

Olli-Pekka Kärkkäinen

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

18 Feb 20191h 2min

Populært innen Sport

fastlegen
tv-2-b-laget
fotballpodden-2
alt-fortalt
ballspark
rss-gukild-johaug
viaplay-motor-pod
studio-a
rss-aftenball
kommentarer-fra-aftenposten
breaking-marathon-limits
unitedno
united-we-podkast
fotballpreik
rabona
fantasyradet
viaplay-premier-league-pod
liverpoolno-pausepraten
tv-2-spiss-vinkel
viaplay-fantasy-premier-league