Kaarin Mäkikallio: Sikiö potilaana – elämän alku on terveyden perusta
Elämän alku on kiehtova sarja tapahtumia solujakautumisesta syntymään. Äidin ja sikiön moitteeton vuoropuhelu istukan välityksellä turvaa kasvavan sikiön tarpeet. Istukan vajaatoiminnan aiheuttaman sikiön kasvunhidastuman vaikeusastetta voidaan arvioida tutkimalla sikiön verenkiertoa ultraäänellä. Kaarin Mäkikallio toivoo, että synnytysajankohta voitaisiin valita optimaalisesti, koska sikiön kasvunhidastuma vaikuttaa myös aikuisiän terveyteen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kaarin-makikallio
15 Des 20208min
Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme
Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva selvittää tutkimuksissaan sitä, miten erityisesti kasviperäinen ruoka vaikuttaa suolistoflooraan ja sitä kautta terveyteen, sekä miten elintarvikkeiden valmistusprosessit vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kati-hanhineva
15 Des 202011min
Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina
Vieraan kielen oppiminen on arkipäivän taito, johon kätkeytyy monia ulottuvuuksia. Äidinkieli, ikä ja moninaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka opimme puhumaan ja ymmärtämään uutta kieltä ja lisäksi erilaisilla harjoitteilla voidaan tukea ja nopeuttaa oppimista. Fonetiikan professori Maija S. Peltola muistuttaa, että oppimista voidaan myös mitata hyvin monin tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monitieteistä ponnistelua. Päämääränä on kehittää oppimisalustoja, joilla tarjotaan erilaisille oppijoille mahdollisimman toimivia ja tehokkaita oppimisharjoitteita - mukaan oppimaan kutsutaan kaikki vauvasta vaariin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/maija-s-peltola
15 Des 20209min
Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt
Oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla pedagogiikka. Kasvatustieteen professori Marjaana Veermans toteaa, että opettajilla täytyy säilyä päätäntävalta siitä, mikä tapa on pedagogisesti mielekäs milloinkin juuri hänen opettamalleen kurssille tai asialle. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/marjaana-veermans
15 Des 202012min
Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin
Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev
15 Des 202011min
Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita
Eri syistä aiheutuvat aivovammat saattavat kohdata meistä ketä tahansa. Neurotraumatologian professori Olli Tenovuo tutkimusryhmineen pyrkii osaltaan löytämään keinoja, joilla vammautumisen seurauksia voidaan parhaiten minimoida. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/olli-tenovuo
15 Des 202011min
Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä
Lastensuojelun sosiaalityön tehtävänä on eri keinoin turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kyseessä on viimesijainen turva. Lastensuojeluun liittyvän tiedontarpeen välittyminen eri tieteenalojen tutkimukseen on turvattava, korostaa sosiaalityön työelämäprofessori Oona Ylönen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/oona-ylonen
15 Des 20207min
Panu Jaakkola: Syövän hoito ja tutkimus, vähässä hapessa
Vaikka syövästä selviytyy yhä useampi, edelleen Suomessa menehtyy noin 13 000 ihmistä vuosittain syöpään. Yksi merkittävimmistä syövän kasvua edistävistä ja syöpähoitojen tehoa vähentävistä tekijöistä on kasvainympäristön liian vähäinen hapen saanti, toteaa syöpätutkimuksen professori Panu Jaakkola. Molekyylimekanismit, joilla syöpäkudos tunnistaa vallitsevan hapen määrän, tunnistettiin 20 vuotta sitten. Löydökset ovat johtaneet uusien syöpälääkkeiden kehitykseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/panu-jaakkola
15 Des 20208min
