Humanisti vastaa. Osa 1. Miksi plagiointijahti? Mikä on ympäristöelämäkerta? Maarit Leskelä-Kärki
Turun yliopisto26 Jan 2023

Humanisti vastaa. Osa 1. Miksi plagiointijahti? Mikä on ympäristöelämäkerta? Maarit Leskelä-Kärki

Tutkijat hakevat tekijänoikeusneuvoston kantaa plagiointikiistassa – Humanisti vastaa -podcastin käsittelyssä myös ainutlaatuinen ympäristöelämäkerta Tove Janssonista Uudessa Humanisti vastaa -podcastissa kysytään, miksi tutkijat syyttivät menestyskirjan tekijää plagioinnista ja miten asiassa nyt edetään. Podcast-sarjan ensimmäisenä vieraana on kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki. Tekijänoikeus- ja plagiointikohu syntyi syyskuussa Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -teoksesta. Tutkijat löysivät jo yhdestä artikkelista 37 kohtaa, jotka näyttivät suoraan kopioiduilta. Kirjan tekijä ja kustantaja vetosivat siihen, että teoksen lopussa on lähdeluettelo. Kustantajan juristien mukaan “kaikkia ilmaisuja ei selväkielisyyden vuoksi ole mielekästä muuttaa erilaiseksi vain siksi, että sama asia tulisi sanottua eri sanoin.” Tutkijat kysyvät tietokirjallisuuden etiikan ja pelisääntöjen perään ja ovat pyytämässä tekijänoikeusneuvoston lausuntoa asiassa. Tekijänoikeusteeman lisäksi podcastissa keskustellaan siitä, millainen ympäristöelämäkerta syntyi taiteilija Tove Janssonista. Meri on keskeinen elementti muumikirjoissa, mutta meri ja saaristo vaikuttavat vahvasti myös Janssonin novelleissa ja omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kulttuurihistorioitsijat Maarit Leskelä-Kärki ja Otto Latva osoittavat uutuusteoksessaan Meri ja Tove ympäristöasenteiden muutoksen. Siinä missä Jansson aikanaan oli ajan tavan mukaan upottamassa jätteitä mereen, nyt muumit suojelevat Itämerta. Maarit Leskelä-Kärki paljastaa, miten empatia toimii historioitsijan työvälineenä. Hän antaa myös vinkin, miten kannattaa viettää kansainvälistä tekijänoikeuksien päivää huhtikuussa ja Tove Janssonin merkkipäivää elokuussa. Humanistisen tiedekunnan podcast-sarjan joka jaksossa on pikavalintatehtävä, jossa haastateltavan on valittava kahdesta vaihtoehdosta itselleen läheisempi ilman selityksiä. Jokainen vieras saa vastata myös kysymykseen siitä, mihin hän haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kerran kuussa julkaistavan podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Episoder(500)

Vau, mikä vaikutus!: Miten vaikuttavuus näkyy tutkijan uran eri vaiheissa?

Vau, mikä vaikutus!: Miten vaikuttavuus näkyy tutkijan uran eri vaiheissa?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on professori ja vararehtori Kalle-Antti Suominen Turun yliopistosta. Hänen kanssaan jutellaan siitä, minkälaisia vaikutuksia tutkijan työn monimuotoistumisella on tutkijoiden urakehitykseen yliopistomaailmassa. Lisäksi kuullaan minkälainen hänen urapolkunsa on tähän mennessä ollut ja millaista vaikuttavuustyötä eri uravaiheet ovat sisältäneet. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @‌utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @‌UTU_openscience Julkaisija: Turun yliopisto Tekstivastine: http://utu.fi/vaumikavaikutus

16 Sep 202438min

Tiedelinja: Miten oma neurotyyppi vaikuttaa elämäämme?

Tiedelinja: Miten oma neurotyyppi vaikuttaa elämäämme?

Mitä neurotyyppi tarkoittaa? Millainen olisi maailma, jossa kaikki neurotyypit voisivat kukoistaa? Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä keskustelevat siitä, miten neurotyypit vaikuttavat elämäämme ja miten yhteiskunnan tulisi suhtautua neurotyyppien kirjoon. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

10 Sep 202439min

Luonnollista kemiaa: Suokasvien huumaavaa kemiaa

Luonnollista kemiaa: Suokasvien huumaavaa kemiaa

Oletko koskaan miettinyt, mistä suon huumaava tuoksu on peräisin? Tai millaisilla suolta yleisesti löytyvillä aineilla voi estää virtsatietulehduksia tai sairaalabakteerien kasvua? Tässä luonnollista kemiaa –podcastjaksossa prof. JP Salminen ja FT Maria Lahtinen tutkiskelevat Pomponrahkan luontopolun varrella seitsemää erilaista suokasvia, etsien jokaisesta omaa kiinnostavaa kemiaansa. Kuuntele jakso, jos olet kiinnostunut suopursun, juolukan, karpalon, kanervan, suovehkan, vaivaiskoivun tai lakan hyödyllisistä ominaisuuksista ja niitä aiheuttavista aineista. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

10 Sep 202455min

Vau, mikä vaikutus!: Mitä vielä voimme oppia vaikuttavuudesta?

Vau, mikä vaikutus!: Mitä vielä voimme oppia vaikuttavuudesta?

Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa syksyn ja tulevan kolmannen podcastkauden aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin syksyn 2024 ensimmäinen jakso ja samalla kolmannen kauden aloitusjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Julkaisija: Turun yliopisto Tekstivastine: utu.fi/vaumikavaikutus

2 Sep 202418min

Humanisti vastaa. Osa 16. Mitä humanistitutkija näkee katsoessaan jalkapallo-ottelua, Kimmo Laine?

Humanisti vastaa. Osa 16. Mitä humanistitutkija näkee katsoessaan jalkapallo-ottelua, Kimmo Laine?

Ekokriittistä elokuvatutkimusta johtava Kimmo Laine kaipaa ympäristönäkökulmaa myös jalkapallotutkimukseen Mediatutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta sanoo, että jalkapallo on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se on paitsi urheilulaji myös sosiaalinen, taloudellinen ja esteettinen ilmiö. Jalkapallo on yksi harvoista median välityksellä ja mediassa tapahtuvista täysin globaaleista ilmiöistä, ja Laineen mielestä sitä pitäisi nykyistä enemmän tutkia myös ympäristönäkökulmasta. Mediatutkija Kimmo Laine muistuttaa, että jalkapallo kiinnittyy lähes kaikkiin elämänalueisiin. Siihen tiivistyy paljon yleistä ihmisten välisistä suhteista ryhmien muodostumisesta vastakkainasetteluun. Vaikka suuret ottelutapahtumat ovat valtavia mediatapauksia, tutkija muistuttaa jalkapallon olevan muutakin kuin MM- ja EM-kilpailut, Valioliiga tai Bundesliiga. Ruohonjuuritason sosiaalisessa ja globaalissa merkityksessä jalkapallo ei ole median määrittämää, vaan sen parissa keräännytään yhteen. Laine seuraa otteluita televisiosta lajin innokkaana fanina mutta väistämättä myös mediatutkijana. Samalla kaksoistietoisuuden tasolla hän sanoo elokuvatutkijana katsovansa elokuvia. Parhaillaan Kimmo Laine johtaa Turun yliopistossa laajaa suomalaisten elokuvien ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta, jolla on Koneen Säätiön yli 500 000 euron rahoitus. Tutkimusjakson aikana, 1900-luvun alusta nykypäivään, Suomessa tuotettiin yli 1500 elokuvaa. Tutkijoiden ekokriittinen näkökulma kohdistuu siihen, miten pukuja ja lavasteita on kierrätetty, miten kuvausten vaatima sähkö on tuotettu tai miten paljon matkustettiin eri puolilla maata taltioimaan vaikkapa koskikuvauksia Kuusamossa. Hiilijalanjäljen arvioinnin ohella Laineen mielestä on syytä muistaa elokuvien symbolinen vaikutus. Suomalainen elokuva on luonut kuvaa luonnon kauneudesta, mikä on osaltaan vaikuttanut suomalaisten luonto- ja metsäsuhteeseen. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu valitsemaan, kumpi on parempi, jalkapallon kiistelty videoavusteinen VAR-tuomarointi vai inhimillinen tuomaritulkinta. Kirjavinkkinä Laine suosittelee Ágota Kristófin teosta Iso vihko. Sykähdyttävä kaunokirjallinen teos pani tutkijan ajattelemaan havaitsemisen ja ymmärtämisen tapoja uusiksi. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/humanisti-vastaa

29 Aug 202439min

STUDYcast: Lähettiläsvuosi paketissa

STUDYcast: Lähettiläsvuosi paketissa

Millaista on olla UTUlähettiläs? Opiskelijalähettiläät Cecilia, Lilli, Matilda ja Petra kertovat rehelliset mielipiteensä lähettiläsvuodestaan! Mikä oli vuodessa parasta, mitä oppeja jäi käteen ja millaiselle henkilölle opiskelijalähettiläänä olo sopii?

26 Aug 202427min

Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 5)

Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 5)

Sarjamme päätösjaksossa meillä on vieraana Minna Opas, uskontotieteen yliopistolehtori Turun yliopistosta. Aiheenamme on yhteenkuuluvuus luonnon kanssa ja pääsemme kuulemaan muun muassa kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten tämä näkyy Perun sademetsän alkuperäiskansojen elämässä. Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

17 Jul 202434min

ReConnect China - EU–China Relations after the 2024 European Elections

ReConnect China - EU–China Relations after the 2024 European Elections

Interviewees: Bart Dessein and Jasper Roctus (Ghent University / Egmont) Interviewer: Mieke Matthyssen (Ghent University) In this ‘ReConnect China’ Podcast, Bart Dessein and Jasper Roctus shed light on the composition of the European Parliament after the 2024 European elections, and how this might translate into the EU’s China policies. Against the background of a shift in global power – with an enhanced importance of South-South relations, and the growing importance of such China-initiated organizations of global governance and platforms as the SCO and the BRICS+ framework – reflections are made on the functioning of the EU’s Global Gateway initiative, a possible revival of the CAI, and the possibilities for a BAI. With regard to the latter, broader reflections are made on the relations of the EU with Taiwan. Transcript: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/

12 Jul 202429min

Populært innen Fakta

fastlegen
dine-penger-pengeradet
hanna-de-heldige
fryktlos
relasjonspodden-med-dora-thorhallsdottir-kjersti-idem
treningspodden
rss-strid-de-norske-borgerkrigene
foreldreradet
jakt-og-fiskepodden
dypdykk
sinnsyn
rss-sunn-okonomi
rss-mann-i-krise-med-sagen
hverdagspsyken
rss-kunsten-a-leve
mikkels-paskenotter
tomprat-med-gunnar-tjomlid
gravid-uke-for-uke
takk-og-lov-med-anine-kierulf
doktor-fives-podcast