Jukka Kemppainen: Antimateria ja teranostiikka – modernin isotooppilääketieteen kulmakivet
Isotooppilääketiede on ala, jossa elimistön toiminnan kuvaamiseen käytetään radioaktiivisia isotooppeja. Menetelmää hyödynnetään erityisesti syöpäkuvantamisessa. Alan viimeaikainen huima kehitys on mahdollistanut aiempaan tarkemman ja syöpäspesifisemmän kuvantamisen sekä uusia potentiaalisia syövän hoitomenetelmiä. Miksi ala elää uutta nousukautta? Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jukka-kemppainen
15 Des 202015min
Jussi Hätönen: Innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus globaalissa kilpailussa
Rahoituksen monimuotoisuuden ymmärtämisestä sekä rahoitusosaamisesta on muodostunut kriittiinen osaamisalue nykypäivän kasvuyrittäjille, korostaa Jussi Hätönen professoriluennossaan. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jussi-hatonen
15 Des 202011min
Jussi Kantola: Näkökulmia tuote-palvelujärjestelmien tutkimukseen
Tuote-palvelujärjestelmä on kilpailukykyinen tuotteiden, palveluiden, verkostojen ja infran muodostama kokonaisuus, jonka tavoitteena on sidosryhmien tarpeiden täyttäminen koko elinkaaren aikana ympäristöystävällisesti. Miten kykenemme suunnittelemaan ja operoimaan näitä järjestelmiä menestyksekkäästi? Tässä luennossa kuvataan eri näkökulmia näiden järjestelmien tutkimukseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jussi-kantola
15 Des 20207min
Kaarin Mäkikallio: Sikiö potilaana – elämän alku on terveyden perusta
Elämän alku on kiehtova sarja tapahtumia solujakautumisesta syntymään. Äidin ja sikiön moitteeton vuoropuhelu istukan välityksellä turvaa kasvavan sikiön tarpeet. Istukan vajaatoiminnan aiheuttaman sikiön kasvunhidastuman vaikeusastetta voidaan arvioida tutkimalla sikiön verenkiertoa ultraäänellä. Kaarin Mäkikallio toivoo, että synnytysajankohta voitaisiin valita optimaalisesti, koska sikiön kasvunhidastuma vaikuttaa myös aikuisiän terveyteen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kaarin-makikallio
15 Des 20208min
Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme
Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva selvittää tutkimuksissaan sitä, miten erityisesti kasviperäinen ruoka vaikuttaa suolistoflooraan ja sitä kautta terveyteen, sekä miten elintarvikkeiden valmistusprosessit vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kati-hanhineva
15 Des 202011min
Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina
Vieraan kielen oppiminen on arkipäivän taito, johon kätkeytyy monia ulottuvuuksia. Äidinkieli, ikä ja moninaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka opimme puhumaan ja ymmärtämään uutta kieltä ja lisäksi erilaisilla harjoitteilla voidaan tukea ja nopeuttaa oppimista. Fonetiikan professori Maija S. Peltola muistuttaa, että oppimista voidaan myös mitata hyvin monin tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monitieteistä ponnistelua. Päämääränä on kehittää oppimisalustoja, joilla tarjotaan erilaisille oppijoille mahdollisimman toimivia ja tehokkaita oppimisharjoitteita - mukaan oppimaan kutsutaan kaikki vauvasta vaariin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/maija-s-peltola
15 Des 20209min
Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt
Oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla pedagogiikka. Kasvatustieteen professori Marjaana Veermans toteaa, että opettajilla täytyy säilyä päätäntävalta siitä, mikä tapa on pedagogisesti mielekäs milloinkin juuri hänen opettamalleen kurssille tai asialle. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/marjaana-veermans
15 Des 202012min
Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin
Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev
15 Des 202011min
