Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?
Turun yliopisto29 Feb 2024

Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?

Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta. Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi. Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista. Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta. Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Episoder(500)

Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme

Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme

Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva selvittää tutkimuksissaan sitä, miten erityisesti kasviperäinen ruoka vaikuttaa suolistoflooraan ja sitä kautta terveyteen, sekä miten elintarvikkeiden valmistusprosessit vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kati-hanhineva

15 Des 202011min

Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina

Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina

Vieraan kielen oppiminen on arkipäivän taito, johon kätkeytyy monia ulottuvuuksia. Äidinkieli, ikä ja moninaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka opimme puhumaan ja ymmärtämään uutta kieltä ja lisäksi erilaisilla harjoitteilla voidaan tukea ja nopeuttaa oppimista. Fonetiikan professori Maija S. Peltola muistuttaa, että oppimista voidaan myös mitata hyvin monin tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monitieteistä ponnistelua. Päämääränä on kehittää oppimisalustoja, joilla tarjotaan erilaisille oppijoille mahdollisimman toimivia ja tehokkaita oppimisharjoitteita - mukaan oppimaan kutsutaan kaikki vauvasta vaariin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/maija-s-peltola

15 Des 20209min

Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt

Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla pedagogiikka. Kasvatustieteen professori Marjaana Veermans toteaa, että opettajilla täytyy säilyä päätäntävalta siitä, mikä tapa on pedagogisesti mielekäs milloinkin juuri hänen opettamalleen kurssille tai asialle. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/marjaana-veermans

15 Des 202012min

Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin

Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin

Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev

15 Des 202011min

Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita

Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita

Eri syistä aiheutuvat aivovammat saattavat kohdata meistä ketä tahansa. Neurotraumatologian professori Olli Tenovuo tutkimusryhmineen pyrkii osaltaan löytämään keinoja, joilla vammautumisen seurauksia voidaan parhaiten minimoida. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/olli-tenovuo

15 Des 202011min

Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä

Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä

Lastensuojelun sosiaalityön tehtävänä on eri keinoin turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kyseessä on viimesijainen turva. Lastensuojeluun liittyvän tiedontarpeen välittyminen eri tieteenalojen tutkimukseen on turvattava, korostaa sosiaalityön työelämäprofessori Oona Ylönen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/oona-ylonen

15 Des 20207min

Panu Jaakkola: Syövän hoito ja tutkimus, vähässä hapessa

Panu Jaakkola: Syövän hoito ja tutkimus, vähässä hapessa

Vaikka syövästä selviytyy yhä useampi, edelleen Suomessa menehtyy noin 13 000 ihmistä vuosittain syöpään. Yksi merkittävimmistä syövän kasvua edistävistä ja syöpähoitojen tehoa vähentävistä tekijöistä on kasvainympäristön liian vähäinen hapen saanti, toteaa syöpätutkimuksen professori Panu Jaakkola. Molekyylimekanismit, joilla syöpäkudos tunnistaa vallitsevan hapen määrän, tunnistettiin 20 vuotta sitten. Löydökset ovat johtaneet uusien syöpälääkkeiden kehitykseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/panu-jaakkola

15 Des 20208min

Studycast: Oman alan löytäminen

Studycast: Oman alan löytäminen

Tässä Studycastin jaksossa Turun yliopiston opiskelijat, luokanopettajaopiskelija Antti, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja geologian opiskelija Elisa keskustelevat oikean opinalan löytämisestä ja jakavat omia kokemuksiaan korkeakouluhaun käännekohdista. Kuuntele lähettiläidemme mielenkiintoiset tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Tekstiversio utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/oma-ala

11 Des 202015min

Populært innen Fakta

fastlegen
dine-penger-pengeradet
hanna-de-heldige
fryktlos
relasjonspodden-med-dora-thorhallsdottir-kjersti-idem
treningspodden
foreldreradet
dypdykk
rss-strid-de-norske-borgerkrigene
jakt-og-fiskepodden
tomprat-med-gunnar-tjomlid
sinnsyn
hverdagspsyken
rss-kunsten-a-leve
rss-sunn-okonomi
gravid-uke-for-uke
mikkels-paskenotter
doktor-fives-podcast
rss-mann-i-krise-med-sagen
historietimen