#10: Stadiässä (osa 2) “Helsinkiläisen s:n” synty 1800-luvun vastakkainasetteluissa
Helsinkiläisten puhekieltä on moitittu aina. Millaisia olivat olosuhteet, jolloin asenteellinen kuilu helsinkiläispuheen ja maaseutumurteiden välille syntyi? Ja mistä on lähtöisin käsite “helsinkiläinen s”? Asiaa avaamassa Johanna Vaattovaaran kanssa historiantutkija, dosentti Samu Nyström.
25 Nov 202141min
#9: Stadiässä (osa 1) Helsinkiläinen s kuultuna ja luultuna
Helsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja tutkimustuloksista, jotka yllättivät tutkijansa ja koukuttivat ilmiön tutkimisen äärelle vuosikausiksi.
11 Nov 202137min
#8: Ylpeyttä ja häpeää, ihailua ja pelkoa – monikielisyys ja monet tunteet
Kuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat monikieliset yksilöt, joiden kielielämäkerrat ovat tarkastelun kohteena.
28 Okt 202127min
#7:Porilaisista murrepakinoista Pieruperseeseen - mitä tarkoittaa puhekielen tutkiminen kulttuuriperintönä?
Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyttemmin uusin tavoin? Tutkimus kumoaa myyttiä murteiden näivettymisestä ja raaputtaa samalla esiin kysymystä siitä, millainen rooli Porin murteella on perisuomalaisen, "epäsosiaalisen" ja "viinaanmenevän" mieskuvan stereotyyppisessä tuottamisessa.
14 Okt 202124min
#6: Ei kannata ruveta seivvaamaan! Vieläkö Savossa viännettään?
Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.
30 Sep 202135min
#5 Mikä kielessä ärsyttää? Millainen on sinun teoriasi kielestä?
Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei? Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin? Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.
16 Sep 202138min
#4 Aikakonematkoja Helsingin ja Tampereen puhekieleen – miten yksilön kieli muuttuu?
Yksilön kieli muuttuu, mutta milloin ja miten? Miten muutosta voi tutkia? Kielentutkijat Hanna Lappalainen ja Liisa Mustanoja kertovat, miten samoja helsinkiläis- ja tamperelaispuhujia on päästy tutkimaan peräti kolmesti ja mitä tässä salapoliisityössä on selvinnyt. Jaksossa kuullaan myös ääninäytteitä kolmelta eri vuosikymmeneltä. Haastattelijana toimii Johanna Vaattovaara.
2 Sep 202126min
#3 Mä voin relaa, ei mun tarvi kelaa. Minne Helsingin puhekieli on matkalla ja miten tutkia sen muutosta?
Onko Helsingin puhekieli murretta? Jyrääkö se muut suomen muodot, ja mihin suuntaan se on muuttumassa? Entä miten sitä voi tutkia? Mm. näitä kysymyksiä pohditaan Olli Kuparisen kanssa, jonka tutkimus sai lähtölaukauksen Robinin hittibiisistä.
19 Aug 202131min
