Alumnisohvalla Aleksis Salusjärvi

Aleksis Salusjärvi - lukutaidon puolestapuhuja Aleksis Salusjärvi on espoolainen kirjallisuuden asiantuntija, joka innostui lukemisesta ja kirjoittamisesta jo nuorena. Hän päätyi Jyväskylään opiskelemaan, sillä lukion äidinkielen opettaja näki hänen kirjallisen lahjakkuutensa. Aleksis opiskeli ensin Oriveden opistolla sanataidetta ja suoritti tämän jälkeen maisteriopintonsa Jyväskylän yliopistossa, jossa hän perehtyi kirjallisuuteen, taidehistoriaan ja taidekasvatukseen. JYU tuntui Aleksista rajattomien mahdollisuuksien paikalta. Hän kuvailee opiskelijakaupungin uteliaisuutta ja kiinnostusta täynnä olevaa energiaa lumoavaksi, ja kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan osallistua tämän ylläpitämiseen. Uran suhteen Aleksiksella ei ollut tarkkoja suunnitelmia. Hän korostaa, että mahdollisuudet syntyvät usein sattumalta, mutta niiden taustalla ovat yleensä vahvat ihmissuhteet ja yhteisöllisyys - kuten kahvilassa yhdessä kirjojen lukeminen työntekijöiden sekä opiskelijaystävien kanssa. Hän päätyi onnekkaiden sattumien kautta tekemään sitä, mikä todella tuntuu omalta – kirjoittamista ja lukutaidon edistämistä. Nykyään Aleksis työskentelee lukutaidon parissa, erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa, kuten vankiloissa ja erityisluokilla. Hän uskoo lukutaidon voivan auttaa ihmisiä löytämään paikkansa yhteiskunnassa ja muuttamaan elämänsä suunnan. Hän kertoo tuntevansa usean rikostaustaisen henkilön, joka on halunnut tehdä elämänmuutoksen ja on onnistunut siinä - tässä prosessissa olennaisena osana oli nimenomaan lukutaidon oppiminen. Opittuaan artikuloimaan itseään, he ovat onnistuneet saamaan esimerkiksi koulupaikan ja oman kodin. Aleksis kokee lukutaidon merkityksen erityisen tärkeänä juuri tämänkaltaisten elämäntarinoiden myötä. Aleksiksen mukaan opiskelun tarkoituksena tulisi olla tiedonhalun tyydyttäminen pelkän tutkinnon sijaan. Hän kuvailee Jyväskylän yliopistoa nuorekkaaksi, vanhaksi ja elämännälkäiseksi paikaksi. “Olen osa tätä yhteisöä, joka pitää sivistystä yllä ja se on elämän ja kuolemankin kysymys monessakin suhteessa meille valtiona. Ja se vaatii kyllä yliopistotaustan.” Työ ei ole hänelle vain toimeentuloa, vaan hän kokee sen osaksi elämänsä suurempaa tarkoitusta.