#50: Ollaanko savolaisstereotypiasta pääsemättömissä? Savon murre näyttelijän työssä ja yleisön odotuksissa

#50: Ollaanko savolaisstereotypiasta pääsemättömissä? Savon murre näyttelijän työssä ja yleisön odotuksissa

Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.

Episoder(50)

#42: Miltä näyttää suomen kielen tila ja tulevaisuus?

#42: Miltä näyttää suomen kielen tila ja tulevaisuus?

Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina Onikki-Rantajääskö, joka on vastikään laatinut oikeusministeriön pyynnöstä laajan selvityksen suomen kielen tilasta.

30 Okt 202444min

#41: Muokkautuva suomen kieli, helsinkiläistyvä kaakkoismurre? Näkymiä suomen kielen ja paikallismurteen muuttumiseen kyselytutkimusten keinoin

#41: Muokkautuva suomen kieli, helsinkiläistyvä kaakkoismurre? Näkymiä suomen kielen ja paikallismurteen muuttumiseen kyselytutkimusten keinoin

Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.

26 Sep 202432min

#40: Näkymiä suomalaisen sosiolingvistiikan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen – Pirkko Nuolijärvi 75 vuotta

#40: Näkymiä suomalaisen sosiolingvistiikan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen – Pirkko Nuolijärvi 75 vuotta

Millaisia muutoksia suomalaisessa variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan kannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikan pioneereista, professori emerita Pirkko Nuolijärvi, joka kertoo myös tutkijan polulleen osuneista sattumuksista ja oman uransa kohokohdista.

28 Aug 202426min

#39: Lukiolaiset kanssatutkijoina: Kielitiede-TET osallistuvan tutkimuksen kokeiluna

#39: Lukiolaiset kanssatutkijoina: Kielitiede-TET osallistuvan tutkimuksen kokeiluna

Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.

19 Jun 202438min

#38: Kirjoitettuna brutaali mää, epäoululainen mä ja maskuliininen meikä. Oululaisten mielikuvia Oulussa käytettävistä pronomineista

#38: Kirjoitettuna brutaali mää, epäoululainen mä ja maskuliininen meikä. Oululaisten mielikuvia Oulussa käytettävistä pronomineista

Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä- ja mää-muodoilla? Entä mitä mieltä oululaiset ovat mä- ja mie-pronomineista tai pronominien sijasta käytetystä meikä-sanasta? Mm. näihin kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen ylipiston opiskelijat Maiju Isopahkala, Svea Kentz, Tuomas Partanen ja Martta Sinettä tutkimustensa pohjalta.

16 Mai 202427min

#37: Murteet ja muut puhekielet monikielisten suomalaisten puhumina ja kokemina

#37: Murteet ja muut puhekielet monikielisten suomalaisten puhumina ja kokemina

Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja Pirkko Nuolijärvi.

4 Apr 202434min

#36: Monikielisesti töissä - työyhteisöt suomen kielen oppimisen tukijoina

#36: Monikielisesti töissä - työyhteisöt suomen kielen oppimisen tukijoina

Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.

7 Mar 202444min

#35: Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?

#35: Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?

Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan myös yhteiskuntaluokan ja kohteliaisuuden suhdetta sekä sitä, millaisena ranskalaiset näkevät suomalaisen kohteliaisuuden.

1 Feb 202435min

Populært innen Vitenskap

fastlegen
rekommandert
tingenes-tilstand
jss
dekodet-2
rss-rekommandert
rss-nysgjerrige-norge
sinnsyn
forskningno
rss-paradigmepodden
villmarksliv
pod-britannia
fremtid-pa-frys
tomprat-med-gunnar-tjomlid
doktor-fives-podcast
tidlose-historier
fjellsportpodden
abid-nadia-skyld-og-skam
vett-og-vitenskap-med-gaute-einevoll
noen-har-snakket-sammen