Kuorman keventäjät (25.09.2026)
Poimin risun sieltä, toisen täältä. Taskuun pieni kivikin, kunnes kuorma painaa selkää. Vaan kummasti kevenee, kun kumppani helpottaa hiukan. Kuorma pysyy, mutta matka kulkee keveämmin. Herra, kiitos ...
25 Sep 1min
Ohut hetki, ohut paikka (24.09.2026)
Jumalan valtakunta murtautuu esiin, kun ajallinen tieni ja Jumalan ikuisuus risteävät. Se on ohut selkeä hetki: paikka sinun, Jumalani, olla läsnä. Ohuet hetket antavat, mutta kantavatko ne? Sallinko ...
24 Sep 1min
"Unohtaen sen, mikä on takana" (23.09.2026)
Virheeni ovat mennyttä; samoin onnistumiset ja voitot. Ne jäivät kaikki jäljiksi polulle, jonka jätin taakseni. Ja jäljet toivat minut tähän. Herra, nosta katseeni pois menneen jäljistä. Mikä on ollut...
23 Sep 1min
Otan ajan ja annan sen sinulle (22.09.2026)
Uskallanko ottaa sen ajan, jonka tänään tarvitsen? Vai odotanko hiljaa ajan avautumista, josko elämä pysähtyy tai pysäyttää? Otan ajan ja pysähdyn sinun kasvojesi eteen, Herra. Otan ajan ja annan sen ...
22 Sep 1min
Ainainen puute vai suuri lahja? (21.09.2026)
Kateus katsoo elämää puutteesta käsin. Se näkee vain kapean viipaleen - sen mitä minulla ei ole mutta pitäisi olla. Kiitollisuus ihmettelee elämää silmät selällään omistamatta sitä. Se iloitsee näkemä...
21 Sep 1min
Minulle roska - sinulle arvokas (20.09.2026)
Minulle roska on sinulle arvokas, Luojani. Sinun käsissäsi maan tomu saa kauniin uuden elämän - sainhan minäkin. Kierrätän itseni käsiisi - myös kaiken sen, mitä häpeän tai pidän roskana. Sillä sinä t...
20 Sep 1min
Odotuksia (19.09.2026)
Toisinaan se nostaa, toisinaan painaa, jopa harhauttaa unohtamaan hetken onnen. Se on odotus. Minun odotukseni, heidän odotuksensa. Ehkä sinunkin, Jumala? Ai, etkö odota minun... Luulin vain. Niin, od...
19 Sep 1min
