FT Riikka Hohdin ura kulki viulistista luokanopettajan kautta tutkijaksi
FT Riikka Hohdin tutkimuksessa koululuokassa lapset kirjoittivat luokkapäiväkirjoihin havaintojaan, tarinoitaan ja ajatuksiaan. Hohti osoitti, että kun kerrontaa ohjaillaan mahdollisimman vähän, esiin nousee lapsille merkittäviä asioita kuten pienen tuntuisia, ohikiitäviä, hassuja ja ristiriitaisia tarinoita. Aikuisten kannattaisi olla kuulolla sen suhteen, mitä lasten elämässä tapahtuu - ja se saattaa yllättää. Hohti, R. (2016). Classroom matters: Research with children as entanglement. University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/161118
16 Aug 202329min
KT Jaana Juutinen tutki yhteenkuuluvuutta ja poissulkemista päiväkotien lapsiryhmissä
Jaana Juutinen löysi päiväkodista lasten yhteenkuuluvuuden rakentumisen kolme tasoa: ohikiitävät arkiset hetket, pedagogiset käytänteet (esim. nimilaput naulakossa, aamupiirikäytännöt) ja vallitsevat arvot. Yhteenkuuluvuus ei ole itsestään selvä asia, sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä. Miksei tätä voisi soveltaa mihin tahansa ryhmään - ja eikö työntekijöidenkin olisi tärkeää kokea yhteenkuuluvuutta? Juutinen, J. 2018. Inside or outside? Small stories about the politics of belonging in preschools. Väitöskirja. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1881-6
8 Aug 202333min
Ei-vielä-tohtorin vuoro
Minä, Tuula Stenius, juontaja, annan pienen välipalan ensimmäisen osan ja kuuden jakson tuottamista ajatuksista. Kerron omasta väitöskirjavaiheesta ja siitä, miten olen saanut pidettyä hermoni kurissa hassuttelemalla ja tekemällä lähdeluetteloärsytyksestä laulun ja väitöskirjaohjeista kirkkolaulun, kun sanotaanhan sitä, että musiikin avulla jää asiat paremmin mieleen. Hehe. Höpöttelen myös, mitä jokainen vieraani sai minut pohtimaan. Kuva on tehty MyHeritage -ohjelmalla ja siinä olen tutkimusmatkailijan asussa tutkimushattu päässä.
2 Aug 202319min
KT Juli-Anna Aerila teki väitöskirjan saadakseen paremman palkan, mutta väitöskirjan innostava sisältö on yhä ajankohtainen ja tärkeä.
Juli-Anna Aerila on tutkinut sitä, miten saadaan lukuinnostus syttymään? Keinoina ovat erilaiset taidelähtöiset ja luovat tavat, jossa tehdään lasten ominta näkyväksi. Tällöin kirjallisuus avautuu uudella tavalla. Ennakointikertomuksen idea on, että tarina luetaan ja katkaistaan käännekohtaan – sitten kuvitellaan jatko piirtämällä, näyttelemällä tai kirjoittamalla. Ajatus on, että lapsen tulkinta näkyy tekstistä. Lukija on kuin salapoliisi, joka poimii vihjeitä tekstistä. Juli-Anna pitää tärkeänä kirjallisuuden opetuksen kehittämistä, sillä kontrollointi ja kysyminen voi viedä lukemisesta ilon. Väitöskirja: Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä: https://www.utupub.fi/handle/10024/59204 IKI-TARU-hanke: https://sites.utu.fi/iki-taru/<strong> Intoa lukemiseen: https://www.youtube.com/watch?v=GL8Lk6BSOO8
19 Juli 202335min
KT Elina Viljamaa katsoi vähän tarkemmin ja totesi, että "sitä alkaa nähdä, mitä alkaa nähdä"
Elina Viljamaa innostui väitöskirjan tekemisestä, kun tutkimisesta innostuneet ihmiset vetivät mukaansa. Elina keräsi, kuunteli, kirjoitteli ja kuvasi lasten toimintaa ja pysähtyi väitöskirjassaan muutamien pienien hetkien kohdalle. Hän kertoo, että paljon tapahtuu asioita ihan lähellä, mutta niitä ei huomata, jos ne eivät ole olemassa - ja kun niistä kiinnostuu, ehkä ne huomaa. Minkälaisia havaintoja Elina teki lapsen maailmassa olemisen tavasta? Oulun yliopisto: Elina Viljamaa, 2012. Lasten tiedon äärellä. Äidin ja lasten kerronnallisia kohtaamisia kotona. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514299940.pdf
12 Juli 202332min
KT Oona Piipponen koki väitöskirjaprosessin positiivisesti addiktoivana.
Oona Piipponen tutki kulttuurien välistä kohtaamista: hänen koululuokkansa oli satukirjeenvaihdossa eri maiden lasten kanssa Skotlannissa, Belgiassa ja Suomessa. Tuli ilmi, että lapsilla on leikillisiä hyviä yhteydenpitotapoja kuten huumori ja lasten väliset sisäpiirivitsit, mutta koulussa ei ehkä anneta mahdollisuutta niitä käyttää. Oonan mielestä väitöskirjan tekemisessä oppii koko ajan uutta, tutkimus kutsuu mukaansa, kun saa pohtia syvällisesti aineistoa ja ongelmia sekä pääsee vuorovaikutukseen muiden tutkijoiden kanssa. Itä-Suomen yliopiston väitöskirjan on tässä: CHILDREN ENCOUNTERING EACH OTHER THROUGH STORIES: DEVELOPING A DYNAMIC APPROACH TO INTERCULTURALITY IN PRIMARY SCHOOLS https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4424-5<br>
5 Juli 202334min
KT Samuli Ranta ei olisi ikinä uskonut, mihin kaikkeen väitöskirjan tekeminen hänet vei
Tutkijatohtori Samuli Ranta Itä-Suomen yliopistosta ei olisi uskonut, että hän joskus kirjoittaa englannin kielellä artikkeleita ja kirjoittaa kirjoja. Ne eivät nimittäin olleet kouluaikoina hänen vahvuuksiaan. Hän kertoo, että väitöskirjan tekeminen oli prosessi, jonka aikana parhaimmillaan luodaan verkostoja ja asioita opitaan pikku hiljaa. Samuli koki tärkeänä, että oli saman rytminen ohjaajansa kanssa, jolta sai nopeasti vastauksia kysymyksiinsä. Fiilikset voivat vaihdella oman osaamisen suhteen ja oma osaaminen voi tuntua välillä heiveröiseltä, koska hommaa tehdään ensimmäistä kertaa ja aika paljon yksin. Vasta väitösprosessin jälkeen Samuli tajusi, että monella muullakin oli samoja ja vielä suurempiakin ongelmia. Väitöskirjaan liittyvistä haasteista pitäisikin puhua avoimemmin. Täällä väitöskirja; Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Lapin yliopisto: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-217-7
28 Juni 202335min
