ELFYS Ruoansulatus

Erilaistuminen edellyttää solujen välistä viestintää, jolloin yksittäinen solu saa tietoa omasta kasvuympäristöstään. Usein säätely tehdään muutamien solujen päähän parakriinisillä kasvutekijöillä. Säätely myös vaikuttaa solujen liimautumiseen toisiinsa, jolloin samanlaiset solut siirtyvät spontaanisti toisiaan vasten muodostaen mielekkäitä kudoksia.

9 Nov 20177min

Koostumme parista sadasta erilaisesta solusta vaikka hedelmöityshetkellä olimme yksittäinen tsygootti. Ruumiinrakenteemme on seurausta solujen jakautumisesta ja erilaistumisesta. Tällöin kaikissa soluissamme ei tuoteta kaikkia mahdollisia proteiineja vaan geenejä tai kokonaisia kromosomeja voidaan tehdä toimimattomiksi.

9 Nov 20179min

Hedelmöittyminen on yllättävän vaikea prosessi, jonka ymmärtäminen selittää hyvin erilaisia lastensaannin vaikeuksia,

9 Nov 20175min

Jotta yksilö voi kehittyä, tarvitaan sukusolut. Niiden tuottaminen on melko samanlaista sukupuolesta riippumatta. Molemmilla keskeisessä roolissa on kaksi solutyyppiä, jotka ovat herkkiä aivolisäkkeen erittämille säätelyhormoneille: FSH:lle ja LH:lle.

9 Nov 20176min

Kehitysbiologia on erittäin nopeasti etenevä tutkimuksenala, joka yhdistyy paitsi ihmisiä lähellä olevaan jälkeläisten terveyteen, myös lajien kehittymiseen ja ympäristön vaikutuksiin. Siten kehitysbiologia auttaa ymmärtämään mekanismeja, jotka vaikuttavat paitsi terveyteemme, myös monia yleisbiologisia ilmiöitä (esim. raajojen määrä ja sijainti).

9 Nov 20177min

Tervetuloa seuraamaan Itä-Suomen yliopiston järjestämälle kehitysbiologian kurssin podcast-sarjaa. Sarjassa käydään läpi yksilönkehityksen pääpiirteitä, ympäristön vaikutusta yksilönkehitykseen, kehitysbiologista lajiutumista ja kantasolututkimusta.

9 Nov 20172min

Soluissa on erilaisia yhdisteitä, jotka muokkautuvat toisiksi yhdisteiksi. Kuitenkin termodynamiikka rajoittaa näitä muokkautumista, jolloin jotkut reaktiot tapahtuvat ja toiset eivät. Reaktiot voivat esim. tarvita liikaa energiaa tapahtuakseen. Tällöin erilaiset entsyymit tulevat apuun mahdollistaen äärimmäisen hitaita reaktioita.

29 Okt 201711min

Proteiinien rakenne määräytyy hyvin yksinkertaisten sääntöjen perusteella: osa aminohappojen sivuketjuista on vesi- ja osa rasvaliukoisia. Lisäksi aminohapot muodostavat kahta kestävää rakennetta alfa-heliksiä ja beta-säikeitä, jotka antavat proteiineille niiden yleisrakenteen. rakennetutkimus on erittäin nopeasti etenevä ala, josta parhaiten saa käsityksen asiantuntijan, professori Juha Rouvisen opastamana.

20 Okt 201715min