Psykopodiaa-podcast

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana. Tässä jaksossa keskustelemme hyvinvoivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa. Hyvinvoivassa parisuhteessa on kykyä ja taitoa ilmaista omia tarpeita ja toiveita ja vastavuoroisesti myös kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Hyvä vuorovaikutus on keskeinen osa toimivaa parisuhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa on läsnä turvallisuuden tunne, rakkautta, luottamusta ja kiintymystä toiseen ihmiseen. Siinä koetaan ja jaetaan sekä iloja että suruja. Pohdimme Leenan kanssa vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvinvoiva ja toimiva parisuhde? - Millaisia tekijöitä siihen kuuluu? Entä mitä tekijöitä ei kuulu toimivaan parisuhteeseen? - Millaisia vaiheita parisuhteessa voi olla? - Miten voi ylläpitää parisuhdetta? - Mikä on parisuhteen liima? Jakson linkit: Leena Helelä-Alhopuron esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=37202&Name=Leena-Helel%C3%A4-Alhopuro Parisuhdetietoutta verkossa: Mielenterveystalon parisuhteen omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Pages/default.aspx Parisuhdetietoa Väestöliiton sivuilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Kataja ry: https://parisuhdekeskus.fi/ ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

30 Mars 202035min

Yrittäjän henkinen hyvinvointi on perusta yritykselle. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. terveys, toimintakyky, hyvät elintavat, arvot, palautuminen ja asenne.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä henkinen hyvinvointi on, mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja miten sitä voi vahvistaa työterveyspsykologi, yrittäjä ja LinkedInin #työuupumusmies Kristian Kurikan kanssa. Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Moni yrittäjä venyttää oman jaksamisensa rajoja ja voi esimerkiksi tinkiä riittävästä unesta. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen voi johtaa työuupumukseen. On tärkeä oppia tunnistamaan keinoja, jotka tukevat omaa jaksamista ja palautumista. Tämä vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa ja itselle tärkeitä arvoja. Keskustelemme jaksossa näistä teemoista. Kristian kertoo myös miten yrittäjä voi ennaltaehkäistä työuupumusta ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Miksi hyvinvointi on tärkeää yrittäjälle? - Onko palkkatyöntekijän ja yrittäjän hyvinvointiin vaikuttavissa tekijöissä eroa? - Millaiset tekijät ovat riskejä yrittäjän hyvinvoinnille? Mitkä tekijät voivat altistaa yrittäjän uupumukselle? - Onko yrittäjillä jotakin hyvinvointia suojaavia tai tukevia tekijöitä? - Miten yrittäjä voi oppia pysähtymään riittävän ajoissa, ettei uuvuta itseään? - Miten yrittäjä voi pitää huolta omasta jaksamisestaan?Keskustelu äänitettiin tammikuun lopussa ennen koronaepidemian leviämistä Suomeen. Jakson lopussa on Kristianin kommentit yrittäjille poikkeustilanteesta selviämiseen.Jakson linkit: - Kristian Kurikan websivut: kristiankurikka.com - Kristian Kurikka LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/kristian-kurikka-159a502b/ - Kristian Kurikka - Esimieskoulutus työuupumuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=piLx5H1P9Z8 - Kristian Kurikka - Työuupumusopas johdolle: https://www.youtube.com/watch?v=GiRRzCCJMOY - Kristianin jaksossa mainitsema blogi-kirjoitus: https://www.sitra.fi/blogit/startup-yrittajan-arkeen-mahtuu-innostusta-ja-lannistusta/ Koronaepidemia ja yrittäjät - Suomen Yrittäjät: Kaikki koronasta yrittäjälle. https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle - Suomen Yrittäjät: Yrittäjät ovat pulassa – voit auttaa! https://www.yrittajat.fi/blogit/yrittajat-ovat-pulassa-voit-auttaa -----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

16 Mars 202037min

Koronavirusepidemian mahdollinen puhkeaminen voi aiheuttaa ihmisissä stressiä ja huolta. Tämä on luonnollista. Viime viikkojen aikana koronaviruksesta on uutisoitu paljon.Tässä Psykopodiaa-podcastin erikoisjaksossa (äänitetty 4.3.2020) keskustelen koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamista psykososiaalisista kuormitustekijöistä Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan kriisipsykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.Tässä jaksossa kuulet muun muassa miksi koronavirus voi aiheuttaa pelkoa, miten stressiä ja mahdollista ahdistusta voi säädellä, sekä millaisia stressitekijöitä karanteenissa oleminen ja sen jälkeinen aika voi aiheuttaa. Ferdinand antaa myös vinkkejä karanteeniin joutuville ja niille, joille epävarmalta tuntuva tilanne tuottaa huolta ja stressiä.Pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Millaiset tekijät voivat aiheuttaa ahdistusta ja stressiä koronavirukseen liittyen?- Miten stressiä ja ahdistusta voi lievittää?- Miten puhua koronaviruksesta lapsille?- Millaisia psykologisia reaktioita karanteeniin joutuminen voi aiheuttaa?- Millaisia stressitekijöitä karanteenissa olemiseen liittyy?- Millaisia kuormitustekijöitä liittyy karanteenin jälkeiseen aikaan?- Millaisia ja keihin kohdistuvia stigmoja koronavirus voi aiheuttaa?Jakson linkit:- Ferdinand Garoff Linkedinissä- Ferdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla.Viranomaistietoa koronaviruksesta Suomessa:- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotussivut koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19- Tietoa koronaviruksesta -puhelinneuvonta: 0295 535 535 (Tiedote)Puhelinneuvonnasta ei kuitenkaan saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Ota tällöin yhteyttä suoraan terveydenhuoltoon.- Työterveyslaitoksen toimintaohje yrityksille koronavirusepidemiaan varautumiselle.Tietolähteitä epidemioiden psykososiaalisten vaikutusten ja tuen näkökulmasta:- Brooks, S. K., Webster, R. K., Smith, L. E., Woodland, L., Wessely, S., Greenberg, N., & Rubin, G. J. (2020). The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. The Lancet. DOI: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30460-8- United Nations Inter-Agency Standing Committee (IASC) Reference group for Mental Health and Psychosocial Support (MHPSS) in Emergency Settings: Briefing Note about MHPSS aspects of COVID-19: https://interagencystandingcommittee.org/iasc-reference-group-mental-health-and-psychosocial-support-emergency-settings/briefing-note-about (PDF 2.3.2020)- American Psychological Association podcast: Speaking of Psychology: Bonus Episode – Coronavirus Anxiety- USA:n kansallisen koulupsykologien yhdistyksen (NASP) ohje koronaviruksesta puhumiseen lapsille (englanniksi).- Crockett, M., Kappes, A. & Nussberger, A-M. (2018). Pandemics and the psychology of uncertainty. World Economic Forum, weforum.org (27.8.2018): https://www.weforum.org/agenda/2018/08/the-psychology-of-pandemics/-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:-Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/-Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/-Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina-Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi-Psykopodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

6 Mars 202028min

Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?- Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?- Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?- Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on?- Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on?Jakson linkit:Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandellRonnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.htmlRonnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan. Esimerkiksi kaikille avoin Itsemyötätunto ryhmävalmennus netissä verkkokurssi 22.4-26.5.2020 (ilmoittautumisen DL 10.4.): https://www.itsemyotatunto.com/verkkokurssi.html-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

24 Feb 202036min

Viha on vahva ja primitiivinen tunne. Se antaa voimaa ja sysäyksen toimintaan sekä rohkeutta puolustaa omia oikeuksia. Viha voi kuitenkin johtaa myös vallankäyttöön ja jopa väkivaltaan.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme siitä, miksi vihaamme aiheesta tietokirjan (Kirjapaja 2018) kirjoittaneen Rauno Juntumaan kanssa. Hän on psykologi, filosofian tohtori ja psykoanalyytikko.Viha on automaattinen reagointitapa muun muassa silloin, kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi tai uhatuksi. Viha voi nousta myös epäoikeudenmukaisuuden tai ylikuormituksen kokemuksesta. Viha voi olla oikeutettua, mutta usein se johtuu tiedon puutteesta, virheellisistä käsityksistä ja itsereflektoinnin puutteesta. Sen lisäksi, että vihan tunne kapeuttaa ihmisen ajattelukykyä, se myös sumentaa kykyä tuntea myötätuntoa ja välittää toisista. Vihan hallitseminen voi olla työlästä, mutta mahdotonta se ei ole.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:- Mitä viha ja vihan tunne ovat?- Mitä hyötyä vihasta voi olla?- Mitä haittaa vihasta voi olla?- Mikä aiheuttaa ihmisessä vihan kokemuksia?- Millä tavalla viha ja pahuus eroavat toisistaan?- Miten vihaa ilmennetään?- Miten viha näyttäytyy ryhmässä?- Miksi vihaamme tuntemattomia ihmisiä?- Miten vihasta voi päästää irti?Jakson linkit:Rauno Juntumaa Twitterissa: @RJuntumaaRauno Juntumaan kirja: Miksi vihaamme? (Kirjapaja, 2018)Tukipalveluita vihan hallintaan ja jos koet väkivallan uhkaa tai olet joutunut väkivallan uhriksi:Mielenterveystalon omahoito-ohjelma vihan hallintaanEhkäisevää työtä naisten väkivalta työtä naisille: Maria AkatemiaOletko huolissasi omasta aggressiivisuudesta tai väkivaltaisuudesta? Palvelu naisille: Naisen väkivalta.fiRikosuhripäivystyksen tuki- ja neuvontapalvelu rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja todistajille. Apua saa puhelimitse, verkossa ja kasvotusten: www.riku.fiAuttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille: Nollalinja.fiNettiturvakoti.fi-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

10 Feb 202035min

Psykoterapia on hoitoa mielen ongelmiin. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja ihan jokaisen mieli on joskus lujilla. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyään myös suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Psykoterapia on tutkitusti tehokas mielenterveyshäiriöiden hoitomuoto. Viime vuosina on saatu myös uutta lupaavaa tutkimustietoa lyhytpsykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuudesta.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykoterapian hyödyistä ja vaikuttavuudesta Tuija Turusen kanssa. Hän on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Terveystalon johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon psykologi- ja psykoterapiapalveluista.Psyykkiset ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Niiden vaikutukset ulottuvat usein myös lähipiiriin kuten perheeseen ja työyhteisöön. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava ja suositeltu hoitomuoto mielenterveyden ongelmissa. Useimmin psykoterapiasta haetaan apua masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Psykoterapian avulla voi myös oppia ymmärtämään paremmin omaa itseään ja saada välineitä käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:- Mitä psykoterapia on?- Kuka voi antaa psykoterapiaa?- Mitä eroa on terapeutilla, psykoterapeutti, psykologilla tai psykiatrilla?- Valvooko joku psykoterapian laatua?- Millaisissa tilanteissa psykoterapia on hyvä hoitomuoto?- Mitä hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta on?- Miten löytää se itselle sopiva psykoterapeutti?- Mitä lyhytpsykoterapia tarkoittaa?- Millaista lyhytpsykoterapian tutkimusta on tehty Suomessa?- Kuinka vaikuttavaa lyhytpsykoterapia on?- Hyödynnetäänkö lyhytpsykoterapiaa työterveyshuollossa?JAKSON LINKIT:Tuija Turunen LinkedIn:ssa.Apua psykoterapeutin löytämiseen:Mielenterveystalo: Psykoterapiaan hakeutujan opasKelan kuntoutuspsykoterapeutitLöydä sinulle sopiva psykoterapeutti Minduu-palvelusta.Tietoa psykoterapiasta ja terveydenhuollon ammattilaisistaPsykologiliitto: Tietoa psykoterapiastaTerveystalo: Tiedätkö kuka sinua hoitaa? Perehdy auttajasi koulutukseen.Terveystalo: Johtava psykologi Tuija Turunen: kuka tahansa voi antaa tukea, mutta hoitoa vain koulutettu ammattilainenTerveystalo: Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri - kenen puoleen kääntyäTutkimustietoa mielenterveydestä ja lyhytpsykoterapiastaKela: Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä.Työterveyslaitos, Erkki Kailan tutkimusryhmän raportti: ToMaHoK - Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossaAino Kohtalan väitöstutkimus (Jyväskylän yliopisto) lyhytterapeuttisista interventioista: ACTing for depressive symptoms : a longitudinal study of a brief 4-session acceptance- and value-based intervention for symptoms of depressionMTV Uutiset (14.1.2020): SOK säästi puoli miljoonaa euroa tarjoamalla työntekijöille mahdollisuutta päästä terapiaan kahden viikon sisällä – EK:n asiantuntijalääkäri: Mallin pitäisi ehdottomasti levitäTerveystalo: Työelämän asiantuntijat kertovat: näin puutumme mielen pahoinvointiinTietoa käypähoitosuosituksista: https://www.kaypahoito.fi/Tietopaketteja Terveystalon sivuilla:Masennus, Ahdistuneisuushäiriö, Ahdistus-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

27 Jan 202038min

Tilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää. Erityisesti äkillisissä elämänmuutoksissa tai kriisitilanteissa unettomuus on luonnollinen reaktio. Väestötutkimusten mukaan unettomuus on kuitenkin lisääntynyt. Tähän vaikuttavat mm. vireyttä ilta- ja yöaikaan lisäävät haasteet, kuten esim. erilaiset mediat, epäsäännöllinen työrytmi, vuorotyö ja heikentyneet elämäntavat.Keskustelemme jaksossa unettomuudesta psykologian tohtori, erikoispsykologi, psykoterapeutti Heli Järnefeltin kanssa. Heli työskentelee Helsingin yliopiston lehtorina ja on tätä ennen työskennellyt yli kymmenen vuotta Työterveyslaitoksella. Heli on tutkinut unettomuutta ja hänen väitöskirjansa käsitteli ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuutta pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa.Kuulet muun muassa mitä unettomuus tarkoittaa, milloin univaikeudet ovat ns. normaaleja ja milloin kannattaa hakea apua. Kuulet myös mitkä tekijät laukaisevat unettomuutta tai altistavat sille. Heli kertoo myös unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta ja antaa itsehoitovinkkejä parempaan uneen.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:-Miten unettomuus määritellään?-Millaiset tekijät altistavat unettomuudelle?-Millaiset tekijät laukaisevat unettomuutta? Entä mitkä tekijät ylläpitävät unettomuutta?-Missä vaiheessa unettomuus on ongelma? Milloin unettomuus tai univaikeudet ovat terveydelle haitallisia?-Millaisia vaikutuksia liian vähällä unella on suorituskykyyn?-Mikä on palautumisen kannalta riittävä unimäärä ja laatu?-Miten unettomuutta tutkitaan? Nykyään moni mittaa untaan erilaisin laittein. Kuinka hyviä laitteet ja niiden antama palaute ovat?-Miten unettomuutta hoidetaan?-Mitä ovat unettomuuden lääkkeettömät hoidot?-Mitä itsehoitovinkkejä unettomuuteen on?Jakson linkit:Heli Järnefelt LinkedIn:ssaHelin väitöskirja: Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen ryhmähoito työterveyshuollossa (PDF)Unettomuuden Käypä hoito-suositus (Duodecim)Mielenterveystalon Unettomuuden omahoito-opas-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

20 Jan 202036min

Onko jatkuva suorittaminen työssä ja vapaa-ajalla järkevää? Olisiko meidän hyvä opetella laiskottelun ja joutilaana olon taitoa? Tähän on helppo vastata, että jokaisen kannattaisi välillä olla tekemättä mitään. Se on mukavaa ja samalla mieli ja keho palautuvat. Jatkuva suorittaminen ja riittämättömyyden tunne taas altistavat uupumukselle.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen siitä, miksi joutenolo ja laiskuus ovat hyviä taitoja psykologian lisensiaatti, psykoterapeutti, tietokirjailija Vesa Nevalaisen kanssa. Vesa on kirjoittanut yhdessä PsT Satu Kasken kanssa kirjan “Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?” (Kirjapaja, julkaistaan 30.1.2020).Laiskuus on sitä, että osaa pitää taukoja ja ottaa aikaa palautumiselle. Laiskottelu on hyväksi mielelle, se irrottaa kiireestä ja lisää luovuutta. Kun ihminen palautuu hän saa myös enemmän asioita aikaan. Laiskottelu voi johtaa myös tehokkaampien ja parempien työtapojen kehittämiseen. Nevalainen kuitenkin muistuttaa, että liikaa ei kannata laiskistua, koska se tekee ihmisestä saamattoman. On tärkeä löytää sopiva tasapaino suorittamiselle ja palautumiselle.Vesa kertoo myös vinkkejä siihen, miten kannattaa opetella laiskuutta, kuinka oppia antamaan itselle lupa pysähtymiseen ja vaatimaan itseltään hiukan vähemmän.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:- Mitä laiskottelu tarkoittaa?- Miksi kannattaa olla tekemättä mitään? Mitä hyötyä siitä on?- Onko laiskottelu nyt jotenkin hyödyllisempää kuin joskus aiemmin?- Miten laiskotellaan hyvin?- Entä miksi kannattaa olla tekemättä mitään mutta vain välillä? Miksi ei kannata laiskotella koko ajan?- Miten laiskotellaan huonosti?- Mitä vinkkejä laiskotteluun antaisit kuulijoille?Jakson linkit:Satu Kasken ja Vesa Nevalaisen 30.1.2020 ilmestyvän kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? — Laiskottelun jalo taito voi jo ennakkotilata Kirjapajan sivuilta: https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/miksi-kannattaa-valilla-olla-tekematta-mitaan-/2652597Vesa Nevalainen kirjoittaa säännöllisiä kolumneja Psykologi-lehden Puheenvuorot-palstalla: https://www.psykologilehti.fi/psykologi/puheenvuorotVesa Nevalainen Twitterissa: https://twitter.com/vesaneval Vesa Nevalainen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/nevalainen-vesa-276a303-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

7 Jan 202034min