Psykopodiaa-podcast

Tämä on jälkimmäinen kahdesta jaksosta, jossa keskustelen kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, opetusneuvos Niina Junttilan kanssa yksinäisyydestä. Hän on tutkinut aihetta yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja.Vastaamme tässä jaksossa Niinan kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin yksinäisyydestä. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä jaksoa lähettämällä kysymyksiä Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!Pohdimme Niinan kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä:Onko yksinäisyydessä hyviä puolia?Minkälaisia toimivia hoitokeinoja ja toimenpiteitä yksinäisyyden lievittämiseen on?Minkälaisia yhteyksiä itsetunnon ja yksinäisyyden välillä on?Muuttaako yksinäisyys aivoja peruuttamattomasti?Voiko verkko- tai pelimaailman sosiaaliset verkostot auttaa yksinäisyydessä?Miten yksinäisiä voi saattaa yhteen?Jakson linkit:Niina Junttilan https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila.Niina Junttila Twitterissa: @niina_junttilaNiinan kirjoja yksinäisyydestä:Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015.Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019.Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019)Helsinki Mission yksinäisyys-hanke Näkemys: https://www.helsinkimissio.fi/nakemysVideo Still Face -kokeesta: https://www.youtube.com/watch?v=6czxW4R9w2gJaksossa mainittuja tutkimusmittareita:PNDL-mittari (yksinäisyys, nuoret):Hoza, B., Bukowski, W. M., & Beery, S. (2000). Assessing peer network and dyadic loneliness. Journal of Clinical Child Psychology, 29(1), 119-128.UCLA-mittari (yksinäisyys, aikuiset):Russell, D., Peplau, L. A., & Cutrona, C. E. (1980). The revised UCLA Loneliness Scale: concurrent and discriminant validity evidence. Journal of personality and social psychology, 39(3), 472.Rosenberg itsetunto-mittari:Robins, R. W., Hendin, H. M., & Trzesniewski, K. H. (2001). Measuring global self-esteem: Construct validation of a single-item measure and the Rosenberg Self-Esteem Scale. Personality and social psychology bulletin, 27(2), 151-161.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa

2 Sep 201936min

Joka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on ikävä, negatiivinen tunne siitä, että olemassa olevat ihmissuhteet eivät ole toiveiden mukaisia. Yksinäisyys on siis eri asia kuin halu olla yksin. Totaalinen yksinäisyys on pahaa oloa, jota moni sitä kokeva kuvaa jopa kammottavana tilana. Kokemuksena, että on näkymätön ja merkityksetön.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme yksinäisyydestä kasvatuspsykologian apulaisprofessorin (vv), yksinäisyystutkija ja opetusneuvos Niina Junttilan kanssa. Hän on tutkinut yksinäisyyttä yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja tietokirjoja.Keskustelemme Niinan kanssa siitä, mitä yksinäisyys on, miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Niina kertoo myös siitä miten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja miten meistä jokainen voi olla vaikuttamassa siihen.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä yksinäisyys on?- Onko kaikki yksinäisyys samanlaista?- Miten yksinäisyys näyttäytyy eri ikävaiheissa?- Voiko kokea olevansa yksin vaikka ympärillä on muita ihmisiä?- Miltä yksinäisyys tuntuu?- Kuinka yleistä yksinäisyys on?- Millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on hyvinvointiin?- Miten yksinäisyys vaikuttaa ajatteluun?- Onko yksinäisyydestä mahdollisuus päästä irti?- Millaisia keinoja on ennaltaehkäistä yksinäisyyttä?- Miten podcastin kuuntelijat voisivat olla avuksi yksinäisille?Jakson linkit:Niina Junttilan https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila.Niina Junttila Twitterissa: @niina_junttilaNiinan kirjoja yksinäisyydestä:- Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015.- Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019.Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019)Jaksossa sivuttuja tutkimuksia:- Junttila, N., & Vauras, M. (2009). Loneliness among school‐aged children and their parents. Scandinavian Journal of Psychology, 50(3), 211-219. https://doi.org/10.1111/j.1467-9450.2009.00715.x- Junttila, N. Topalli, P.Z., Kainulainen, S. and Saari, J. (2016). The Portrayal of Lonely Finnish People. In: Rokach, A. (Ed.). The correlates of loneliness. Bentham Science Publishers. 2016.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa

26 Aug 201931min

Tunteet kulkevat mukanasi koko ajan sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne vaikuttavat käyttäytymiseesi, ajatteluusi ja kykyysi tehdä päätöksiä. Tunnetietoisuutta voi harjoitella. Sen lähtökohtana on oppia tunnistamaan omia tunteita ja niiden vaikutusta omaan käyttämiseen. Tunteet myös leviävät ja jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaista tunneilmastoa luomme omalle työpaikallemme. Voit esimerkiksi miettiä sitä, miten tervehdit ihmisiä, kun tulet töihin? Millaisia tunteita silloin jaat muille?Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme tunteista työelämässä psykologi ja valmentaja Jarkko Rantasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja.Keskustelemme Jarkon kanssa siitä, mitä tunteet ovat, mikä tunteiden tehtävä on, miten omia tunteita voi johtaa ja mitä hyötyä tunteiden johtamisesta on. Jarkko kertoo myös työpaikan tunneilmastosta, eri tunteiden vaikutuksesta käyttäytymiseemme ja siitä, miten tunteita kannattaa näyttää työpaikalla. Hän antaa myös käytännön vinkkejä yksilön ja organisaation tunnejohtamiseen ja hyvän vuorovaikutuskulttuurin luomiseen.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:Mitä tunteet ovat?Miten ihminen käyttäytyy tunteiden vallassa?Voiko ihminen vaikuttaa omaan käyttäymiseen?Onko sellaisia työpaikkoja, joissa ei ole tunteita?Mitä meidän tulee ymmärtää tunteista työelämässä?Mitä mahdollisuuksia tunteiden johtamisella on?Mitä tunneilmasto tarkoittaa?Miten tunteet voidaan valjastaa hyötykäyttöön työelämässä?Jakson linkit:Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkon yrityksen Emergyn kotivisut.Jarkon kirjoja tunteista:Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019.Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013.Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011.Tutkimushankkeita ja muuta lisätietoa tunteista työelämässä:Tunto - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa, Jyväskylän yliopisto.CoPassion, Helsingin yliopisto.EQ-i 2.0 tunneälyn arviontimalliSeuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

11 Aug 201943min

Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa.Sami Koivisto kuvaa keskustelussamme rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja.Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn.Uhkailun kohteeksi joutuneet voivat pelätä oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta. Tämä on normaali reaktio. Pelko on terve ja luonnollinen tunne, kun joutuu uhatuksi tai kokee olevansa vaarassa. Pelon tunnetta ei tarvitse hävetä tai piilottaa.Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:Mitä vihapuhe on?Millaista vihapuhetta Sami Koivisto on kohdannut työssään?Millaista on olla vihapuheen kohteena?Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn?Miten löytää motivaatio työhön, jossa joutuu kohtaamaan vihapuhetta?Onko vihapuhe muuttanut toimittajan työtä?Miten toimittajia koulutetaan kohtaamaan vihapuhetta?Millaista apua on tarjolla, jos joutuu vihapuheen kohteeksi?Mikä on auttanut Sami Koivistoa, kun hän on joutunut vihapuheen kohteeksi?Jakson linkit:Sami Koivisto Twitterissä: @samipkoivistoSami Koiviston artikkeli vihapuheen sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamistaSami Koivisto kertoo sovittelusta Pointti-kaupunkifestivaaleilla perjantaina 2.8.2019 klo 15-16Loppuyhteenvedossa mainittu tutkimus:Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737Psykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

31 Juli 201945min

Narsismi on persoonallisuuden piirre, jota on meillä kaikilla. Sairaalloisessa määrin narsismi ilmenee korostuneena itsekeskeisyytenä ja riippuvuutena myönteiseen minä-kuvaan, siihen että muut kokevat heidät hyvässä valossa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, millaista on olla parisuhteessa narsistin kanssa.Psykopodiaan asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen-Nyholm. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (2018).Lähdemme Helinän kanssa liikkeelle parisuhteen ihastumisen ja rakastumisen vaiheista ja jatkamme siihen, miten narsismi ilmenee parisuhteen edetessä. Helinä kertoo myös vinkkejä siihen, miten selvitä erosta narsistista.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:- Miten narsismi ilmenee parisuhteessa?- Miksi narsistisiin ihmisiin rakastutaan?- Mikä on hyvä tapa erota narsistisesta henkilöstä?- Miten narsistinen henkilö reagoi jätetyksi tulemiseen?- Miten selvitä eron jälkeen? Mistä voi hakea apua?Jakson linkit:Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018).Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta.Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta.Helinä oli Psykopodiaa-podcastin ensimmäisen jakson vieras. Jakson aihe on narsismi työelämässä. Löydät sen täältä: Psykopodiaa 1 - Narsismi työelämässä.Kuuntelee ja tilaa Psykopodiaa suosikkipalvelussasi:SpotifyApple PodcastsGoogle Podcasts (sovellus)StitcherKiekuTilaa Psykopodiaa Android puhelimellasiPsykopodiaa RSS syöteNäiden lisäksi Psykopodiaa löytyy mm. aCast, Blubrry, Castbox, Podbean, PlayerFM, TuneIn, Spreaker palveluista ja hakemistoista.Voit myös tilata Psykopodiaa-podcastin uudet jaksot sähköpostiisi.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

24 Juni 201930min

Koetko oman työsi merkitykselliseksi?Vastaus tähän kysymykseen on aikaisempaa tärkeämpi entistä useammalle meistä - ja sitä kautta myös organisaatioille. Muuttuvassa yhteiskunnassa työn merkityksellisyys tuo monelle myös merkitystä elämään. Vietämme töissä suuren osan ajastamme. On siis tärkeää, että voimme kokea itsemme arvostetuksi työssä, ja kokea, että työllämme on merkitystä myös itseämme laajemmassa, suuremmassa kuvassa. Organisaatiot, jotka voivat tarjota tätä työntekijöilleen, ovat houkuttelevampia työnantajina.Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen työn merkityksellisyydestä Terveystalon organisaatiopsykologin ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Sahimaan kanssa.Pohdimme Jaakon kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin.Mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä?Onko tässä eroa on yksilötasolla vs organisaatiotasolla?Mitä organisaatio hyötyy siitä, että ihmiset kokevat työn merkitykselliseksi?Onko työn merkitys yhteydessä työhyvinvointiin?Mitä esimies tai johto voi tehdä lisätäkseen työn merkityksellisyyttä?Mitä voi tehdä jos ei koe työtään merkityksellisenä?Millä keinoilla henkilö voi itse vaikuttaa työnsä merkityksellisyyteen?Jakson linkit:Jaakko Sahimaan sivut: https://www.jaakkosahimaa.fi/Meaningful Work of Finland ryn sivut: https://meaningfulwork.fi/Jaakko Sahimaa sosiaalisessa mediassa:LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jaakkosahimaa/Twitter: https://www.twitter.com/jaakkosahimaaInstagram: https://www.instagram.com/jaakkosahimaaFacebook: https://www.facebook.com/organisaatiopsykologijaakkosahimaaPsykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

10 Juni 201940min

Palautuminen on prosessi, jonka aikana ihmisen henkinen ja fyysinen tila palaa kuormitusta edeltävälle tasolle. Työkuormituksesta palaudutaan työpäivänä pidettävien taukojen aikana, vapaa-ajalla arjessa ja loma-aikoina.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen lomalla palautumisesta Mari Laarin kanssa. Hän on työterveyspsykologi (PsM), työnohjaaja ja organisaatiokonsultti. Mari työskentelee Heltissä työterveyspsykologina, coachina ja hyvinvointivalmentajana.Työstä palautuminen lomalla vaatii usein työstä irrottautumista, sopivasti fyysistä aktiivisuutta ja itselle mielekkäiden asioiden tekemistä. Mitä kuormittuneempi olet, sitä pidempi on usein palautumiseen vaadittava aika. Kuormituksen taso on hyvä huomioida lomajaksoja suunnitellessa.Vinkkejä lomalla palautumiseen:1. Kuuntele itseäsi ja tee sinulle mielekkäitä asioita2. Jätä lomaan sopivasti väljyyttä ja opettele sanomaan Ei.3. Lomalla on hyvä olla sopivassa suhteessa passiivisia ja aktiivisia palauttavia elementtejä. Koko lomaa ei kannata loikoilla riippumatossa tai sohvalla.4. Opettele olemaan läsnä tässä hetkessä. Mieli vaeltaa helposti huolehtimaan tulevasta tai murehtimaan menneestä.5. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan.6. Ota lomalta arkeen mukaan mielekkäitä ja palauttavia asioita. Toteuta niitä arkena ja viikonloppuisin.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:Miten palautua lomalla?Onko fyysisellä ja psyykkisellä palautumisella eroa?Miten liikunta vaikuttaa palautumiseen?Miten alkoholin käyttö vaikuttaa palautumiseen?Mitä etuja on lyhyessä tai pitkässä lomassa?Kannattaako sähköposti ja työpuhelin sulkea lomaksi? Mitä jos ei voi?Miten työntekijät joilla ei ole vielä kertynyt lomaa? Miten he voivat palautua kesällä?Voiko lomasta tulla stressiä?Mikä on varmin tapa pilata palautuminen lomalla?Miten valmistautua lomalta työhön paluuseen?Voiko lomalta ottaa jotakin mukaan arkeen palautumista tukevia asioita?Jakson linkit:Mari Laari LinkedIn:ssaMari työskentelee Helttissa.Psykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

28 Maj 201930min

Työhyvinvointi on monesta tekijästä koostuva kokonaisuus. Sen peruselementtinä on turvallinen ja terveellinen hyvin johdetussa organisaatiossa tehty tuottava työ, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta Kaisu Behmin kanssa. Hän on psykologi (PsM) ja organisaatiokonsultti. Kaisu on Terveystalon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan johtava työterveyspsykologi ja Espoon alueen vastaava työterveyspsykologi.Työhyvinvointia voi tarkastella yksittäisen työntekijän, työyhteisön sekä koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi ei synny itsestään. Sen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet: niin johto, esimiehet, kuin yksittäiset työntekijätkin. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millainen ilmapiiri työpaikalla on ja kuinka siellä voidaan.Tässä jaksossa pohdimme Kaisun kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:- Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?- Mistä työhyvinvointi syntyy?- Miksi työhyvinvointia pitää johtaa?- Kuka on vastuussa työhyvinvoinnin johtamisesta?- Millainen johtaminen edistää työhyvinvointia?- Miten työhyvinvointia voi itse johtaa- Miltä työhyvinvointi näyttää tällä hetkellä Suomessa?- Onko työhyvinvointi yhteydessä organisaation kilpailukykyyn?- Mikä on työpahoinvoinnin hinta ja vaikutus organisaatioon?- Mitä vinkkejä Kaisulla on tarjota johdolle ja esimiehille työhyvinvoinnin johtamiseen? Tai työntekijöille itselleen työhyvinvoinnin johtamiseen?Tervetuloa kuulolle!t: Nina LyytinenJakson linkit:Kaisu Behmin esittely TerveystalossaKaisu Behm LinkedIn:ssaPsykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fiNina Lyytinen Twitterissa

13 Maj 201935min