Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Tie tavoitteisiin saattaa katketa sisäisten jumiutumien takia. Sen takia onkin hyvä tunnistaa seikat, jotka aiheuttavat paikalleen jäämisen. Joskus laitamme itse kapuloita rattaisiin, joskus taas sisäiset jumiutumat saattavat olla piilevinä alitajunnassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Du kanske vill börja studera, byta jobb eller starta eget men upplever att någonting blockerar dig från detta.För att kunna uppnå dina mål så behöver du också identifiera dina blockeringar, det som håller dig tillbaka och begränsar övertygelser. Ibland är det vi själva som sätter käppar i hjulen för oss, i andra fall ligger det utanför oss. Blockeringar kan även ligga dolt i det undermedvetna berättar livscoachen Aicha Gaye.Printdesignern Suvi Järvelin jobbar sedan några år tillbaka på H&M i Stockholm. Hennes väg till designeryrket har kantats av tvivel och dåligt självförtroende. Hon växte upp i ett konstnärshem i Helsingfors och har alltid älskat att teckna. Hennes lärare uppmuntrade henne att söka till konsthögskolor men hon vågade inte då hon tänkte att hon inte duger. Till slut lyckades hon att övervinna sina inre blockeringar och bestämde sig för att satsa på ett nytt yrke och utbilda sig till designer.Tavoitteiden saavuttamiseksi on hyvä tunnistaa omat sisäiset jumiutumisensa, jotka saattavat estää eteenpäin pääsyn. Joskus paikalleen jääminen johtuu meistä itsestämme, koska itse laitamme kapuloita rattaisiin. Toisaalta jumiutumiset voivat olla myös piilevinä alitajunnassa.Printtidesigner Suvi Järvelin on työskennellyt muutaman vuoden ajan Tukholmassa Hennes&Mauritzissa. Tie suunnittelijaksi on ollut koukeroinen. Suvi Järvelin ajatteli pitkään, ettei hänellä edes ollut oikeutta pyrkiä taidekorkeakouluihin, koska vähätteli taitojaan. Samaan aikaan hänen opettajansa kannustivat häntä pyrkimään taidealalle, koska Suvin lahjakkuus oli ilmiselvä. Vasta vuosien kuluttua hän uskalsi ottaa askeleen kohti taidealaa ja kouluttautui suunnittelijaksi.Coachen Aicha – kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesignerdel 3: Mark Levengood, programledare, författaredel 4: Angela Ahola, psykolog, författaredel 5: Kirsi Vikman, manusförfattaredel 6: Näääk, hip hop artistdel 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja, producent: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

20 Maalis 202239min

Vad är ditt varför? Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pohtia, onko saavutusten kohde todellakin sitä, mitä haluaa. Ohjelmassa elämänvalmentaja Aicha Gaye tapaa tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Jukka Korven, joka kertoo, miten ja milloin hänelle selkiintyi uravalinta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vad är ditt "varför”?För att få klarhet vad ditt mål är så är det viktigt att förstå varför du har just detta mål? Att förstå varför du vill göra det du gör kommer att hjälpa dig behålla motivationen uppe, det blir din drivkraft framåt.Jukka Korpi har under flera decennier varit verksam som dansare och koreograf i Sverige. Just nu arbetar han som teaterchef för sverigefinska Uusi Teatteri sedan flera år tillbaka. Jukka Korpi berättar i programmet när och hur han fick klarhet för sitt yrkesval, om motgångar samt vad hans drivkraft är. Han kommer från finska Kuortane i Österbotten och där var det väldigt sällsynt att en kille gick på danslektioner på 1980-talet. Miksi teet, sitä mitä teet?Haluatko todellakin sitä, mitä luulet haluavasi? On tärkeää pohtia, mitä oikeastaan haluaa saavuttaa. Kun päämäärä ja tavoitteiden tarkoitusperä ovat selkiintyneet, motivaation ylläpitäminen helpottuu. Ohjelmassa tanssija, koreografi ja ruotsinsuomalaisen Uusi teatterin johtaja Jukka Korpi kertoo syistä, mitkä saivat hänen valitsemaan taiteellisen alan. Hänen tiensä tanssijaksi alkoi Kuortaneella, Pohjanmaalla. Siellä eivät pojat juurikaan osallistuneet tanssitunneille Jukan nuoruudessa 1980-luvulla. Jukan haaveet tanssijanurasta toteutuivat kuitenkin päättäväisyyden ansioista.Coachen Aicha – kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesignerndel 3: Mark Levengood, programledare, författaredel 4: Angela Ahola, psykolog, författaredel 5: Kirsi Vikman, manusförfattaredel 6: Näääk, hip hop artistdel 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja/producent: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

13 Maalis 202236min

Ohjelma perehtyy Ruotsin rahahuoltoon, kruunun olemukseen sekä siihen, mitä käytössä olevat setelit ja kolikot kertovat meille. Piipahdamme myös kryptovaluuttojen maailmassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Tarina alkaa 200 kruunun setelistä. Miksi meillä on kruunu ja mikä rooli rahajärjestelmässä on Ruotsin valtionpankilla eli Riksbankenilla? Puhumme myös rahojen painamisesta ja lyömisestä sekä mietimme kruunujen valmistamisen kustannuksia. Ohjelmassa paljastetaan myös, miten paljon kultaa me kaikki omistamme keskuspankkimme kautta.Keskustelun aiheena on myös Ruotsin valuutan turvallisuus maailmantalouden myrskyissä sekä pohdimme piensäästäjän asemaa ja kryptovaluuttoja.Käteistä ja kultaa -ohjelma kurkkaa lisäksi syvälle Ruotsin nykyisiin rahoihin, joiden symboliikkaa pohdimme.Asiantuntijoina ovat Jussi Hiljanen SEB:stä sekä arkeologi ja numismaatikko Eeva Jonsson Kuninkaallisesta kolikkokabinetista – Ruotsin talousmuseosta.Käteistä ja kultaa -ohjelman on toimittanut Jorma Ikäheimo alkuvuodesta 2022.Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.se

7 Maalis 202239min

Nidal Kershin kahvila on menossa kohti perikatoa, kun hän saa idean. Uskaltaisiko hän kokeilla jotain aivan uutta kääntääkseen tappion voitoksi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. 38-vuotias Nidal Kersh on tukholmalainen, palestiinalainen ja ruotsinsuomalainen ravintola-alan ammattilainen.Koko hänen lapsuutensa ajan hänen palestiinalainen isänsä ja suomalainen äitinsä työskentelivät ruoan parissa. Isän varoituksista huolimatta Nidal itse lähti töihin ravintola-alalle jo teini-ikäisenä.Kymmenisen vuotta sitten hän kuitenkin seisoi tienhaarassa. Hyödyntäisikö hän pitkää kokemustaan ravintola-alalla ja panisi kaikkensa peliin? Vai jättäisikö hän alan lopullisesti?Millainen olisi suomalainen falafel?Ohjelmassa kuulet, minkälainen vaikutus ruoalla on ollut Nidalin elämään. Kuulet myös hänen molemmin puolin miehitetystä perhetaustastaan. Lisäksi – minkälainen voisi olla suomalainen falafel?Ohjelman on toimittanut Ramin Farzin ja sen on tuottanut Virpi Inkeri. Loppumiksaus Girilal Baars.JuontajaRamin Farzinramin.farzin@sverigesradio.se

14 Tammi 202234min

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa: “Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!”Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. “Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. “Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen – teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopistoHenrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopistoEeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittajaTimo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoikaKekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, HelsinkiSuomen yleisradion arkistoUrho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se Tuottaja: Lotta Hoppu Loppumiksaus: Girilal BaarsLainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala. Ohjelma on tehty vuonna 2021.

7 Tammi 202245min

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721. – ”Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista”, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raa’asti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomita kansanmurhana.Marjatta Heikintytär Puusti on yksi isonvihan kymmenistä tuhansista uhreista. Hänen elämäntarinassaan tiivistyy isonvihan kauheudet. Venäläismiehittäjät sokeuttivat hänet palavalla talilla, surmasivat hänen aviomiehensä ja ryöstivät yhden hänen lapsistaan orjaksi. Lopulta Marjatta Heikintytär Puusti pääsi lapsineen pakenemaan Ruotsiin kuten tuhannet muut suomalaiset. Hänen traaginen tarinansa on tallennettu haudattujen luetteloon, ja dokumentti on säilynyt meidän päiviimme asti Saloisten kirkonarkistossa Pohjois-Pohjanmaalla.Isonvihaa paenneista moni päätyi Tukholmaan, ja kaupungin väestöstä jopa kuudes osa oli suomalaispakolaisia, toteaa Suomen historian professori Kustaa H.J.Vilkuna. Tukholmassa pakolaisvastaanotossa oli jo moderneja piirteitä, esimerkiksi kuukausittain maksettava pakolaistuki.Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Sen jälkeen venäläismiehittäjät lähtivät Suomesta, pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja alkoi tuhotun maan uudelleen rakentaminen.Virpi Inkeri toimittamassa ohjelmassa, ”Isoviha - historian julma menneisyys”, käydään läpi isonvihan vaiheita Suomen historian professori Kustaa H.J. Vilkunan kanssa.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

10 Joulu 202130min

Millaista oli tulla kaapista 50 vuotta sitten? Siitä kertoo 74-vuotias Anders. Hän myös valottaa sateenkaariseniorikodin arkea. Lisäksi juontajat iloittelevat mahdollisilla tulevaisuudenkuvilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jakson vieraana on 74-vuotias Anders, joka kertoo siitä, millaista on muuttaa asumaan sateenkaaren alle – eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun seniorikotiin. Tukholmassa sijaitseva, vuonna 2013 perustettu Regnbågen seniorboende kertoo olevansa Euroopan ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu seniorikoti. Maiju ja Laura pääsevät kyläilemään paikan päälle ja kuulemaan Andersilta siitä, millaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämä on ollut vuosikymmenten varrella. Ruotsissa on ollut Suomea avoimempi lainsäädäntö, ja Suomesta muutti suuren muuttoaallon matkassa Ruotsiin monia HBTQI-ihmisiä. He alkavat nyt ikääntyä. Maiju pohtii, onko hänkin tällainen sateenkaaripakolainen, mutta Laura suhtautuu ajatukseen hieman epäillen. Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Lähteitä: Regeringskansliet (2021). Handlingsplan för hbtqi-personers lika rättigheter och möjligheter. Regnbågen (23.9.2021). Seniorboende för HBT-personer. Socialstyrelsen (2014). Äldre hbt-personer och kommunernas vård och omsorg om äldre. En kartläggning. Sveriges Radio (2020). Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset. Toimittajat:Maiju Ristkarimaiju.ristkari@sverigesradio.seLaura Hagström Tuottaja: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se Teknikko: Tor Sigvardson Loppumiksaus: Girilal Baars

30 Syys 202132min

15-vuotias Lou on avoimesti ickebinär myös koulussa. Maijun ja Lauran nuoruudessa kaikki pysyivät visusti kaapissa. Miten koulumaailma on muuttunut? Onko todellisuus yhtä hyvä kuin laki vaatii? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lou on ickebinär ja juuri aloittanut musiikkilukion. Maiju ja Laura tapaavat hänet Göteborgissa ja pääsevät kuulemaan, millaista Ruotsin koulumaailmassa tänä päivänä on. Juontajakaksikko myös ruotii, miten ilmapiiri koulussa on muuttunut vuosien saatossa. Ruotsin opetussuunnitelman mukaan ketään ei saa syrjiä koulussa, ja lain mukaan koulun tulee aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta. Laajan kyselyn mukaan kuitenkin kolmasosa ruotsalaisista teini-ikäisistä vastaajista koki, että heidän pitää piilotella koulussa hbtqi-identiteettiään. Maiju ja Laura pohtivat, miten koulua tulisi kehittää, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Saamme kuulla myös Loun mielipiteen aiheesta. Jaksossa kuulemme myös pätkän Loun itse tekemästä kappaleesta In a Year From Now. Kappale käsittelee Loun omia kokemuksia, ja sitä kuunnellessa Maijulla ja Lauralla olivat tunteet herkässä. Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Jakson lähteitä: FRA, European Union for Fundamental Rights (2020). A long way to go for lbtqi equality. Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (2021). Trygga och inkluderande miljöer. Unga hbtq-personer om sina erfarenheter av skolan och fritiden. Pohjoismaiden ministerineuvosto (2021). Nuorten LBTGI-henkilöiden terveys, hyvinvointi ja elinolo pohjoismaissa. Skolverket (2019). Läroplan för grundskolan, förskoleklassen och fritidshemmet 2011: reviderad 2019. Stockholm: Skolverket. Toimittajat:Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seLaura Hagström Tuottaja: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se Tekninen apu: Andreas Aldervi Loppumiksaus: Girilal Baars

30 Syys 202132min