Lääkkeetön hoito -Vieraana Birgit Valla

Tässä podcast-jaksossa kuulet, minkä virheen monet mielestäni tekevät, kun heille nimetään jokin psykiatrinen diagnoosi. The post 18: Toipumisen mahdollistavat ajattelutavat osa 2 appeared first on Astetta parempi elämä.

17 Apr 201910min

Olen aiemmin pitänyt Toipumisen mahdollistavat ajattelutavat -webinaarin, jonka aiheet ovat mielestäni niin tärkeitä, että päätin julkaista tärkeimmät osiot podcast-jaksoina. Tässä 1.osassa johdatan sinut aiheeseen. The post 17: Toipumisen mahdollistavat ajattelutavat osa 1 appeared first on Astetta parempi elämä.

10 Apr 20197min

Tässä 16. Astetta parempi elämä -podcastin jaksossa kerron sinulle muutamista periaatteista, joiden omaksuminen edistää parempien kommunikointitaitojen kehittymistä ja paremmaksi kommunikoijaksi muuttumista. Kommunikointi, siihen liittyvät taidot ja kommunikoinnin laatu suuresti vaikuttavat hyvinvointiimme, koska onnistuva kommunikointi edistää mm. ihmissuhteiden hyvinvointia. Huonosti toimiva kommunikointi on omiaan aiheuttamaan mielipahaa ja osaltaan myös sellaisia huonoja muistoja, jotka voivat jäädä vuosikausiksi painamaan mieltä (ellei opi muuttamaan niiden vaikutusta toisenlaiseksi). The post 16: Näin muutut paremmaksi kommunikoijaksi appeared first on Astetta parempi elämä.

3 Apr 20199min

Toisinaan läheiset ovat voineet huomauttaa jostakin asiasta, toivoneet muutosta johonkin toimintatapaan tms., ja kun sitten tekee sen muutoksen, saattaa reaktio ollakin: ”Mistäs päin nyt tuulee, kun noin teet!” Entä jos haluat tehdä jonkin muutoksen tapoihisi, mutta uusi tapa tuntuu jotenkin omituiselta tai vieraalta…? Nämä aiheet pohdinnassa tässä podcast-jaksossa. The post 15: Kärsivällisyyden tärkeys tapoja muuttaessasi appeared first on Astetta parempi elämä.

27 Mars 20196min

Kun kuulin erään valmentajan sanovan, että ”asioiden ottaminen vakavasti ei yleensä ole hyödyllistä” tunsin vastustusta: ”Eihän se nyt noin voi mennä! Täytyyhän asiat ottaa vakavasti, jos niiden haluaa jotenkin muuttuvan.” Tässä podcast-jaksossa pääset pohdiskelemaan asiaa kanssani tarkemmin. Voiko olla, että asioiden ottaminen vakavasti estää pulmien helpottamista? The post 14: Onko asioiden ottaminen vakavasti osa ratkaisua vai osa pulmaa appeared first on Astetta parempi elämä.

20 Mars 20198min

Tässä 13. podcast-jaksossa kerron 10 mielen hyvinvointia edistävästä ajattelutavasta. Ensi kertaa kokosin nämä jo muutama vuosi sitten Toipujan työkalupakki -verkkokurssia varten. Toipujan työkalupakki -verkkokurssista löydät klikkaamalla tästä. Viikkokirjetilaajien maksuttomalla jäsenalueelta löytyy muuten muutamia erilaisia A4-kokoisia ”huoneentauluja”, joissa on nämä 10 teesiä lueteltuina. Kerron viikkokirjeestä ja maksuttomasta jäsenyydestä lisää täällä: https://astettaparempielama.fi/maksuton-jasenalue-viikkokirjetilaajille/  The post 13: 10 mielen hyvinvointia edistävää ajattelutapaa appeared first on Astetta parempi elämä.

13 Mars 201921min

Tässä podcast-jaksossa/postauksessa pohdin kanssasi kysymystä siitä, kenelle mieluista elämää elät. On todella tärkeää aika ajoin tarkistaa, kenen tavoitteita toteutat elämässäsi ja kenen arvojen mukaan elät. Erityisen tärkeää tämä on tarkistaa silloin, jos on ontto olo, vaikka ”kaiken pitäisi olla hyvin”. Toisten mielipiteiden mukaan ja ns. automaattiasetuksella eläminen voi tässä hetkessä olla helpompaa, mutta pysähdythän hetkeksi tarkistamaan, oletko menossa itsellesi pitkällä aikavälillä mieluisaan suuntaan. Kenelle mieluista elämää elät? ”Miksi minulla on niin tyhjä olo?” Eräs henkilö tuli tapaamaan minua tällaisen ongelman kanssa: ”Olen pärjännyt aikanaan hyvin koulussa. Löysin puolison ja kävin korkeakouluopinnot. Sain hyväpalkkaisen koulutustani vastaavan työn ja menin naimisiin. Hankimme omakotitalon ja olen kouluttautunut lisää, että sain vielä paremman työn ja palkan. Kaiken pitäisi olla hyvin… Olen saavuttanut kaikki tavoitteet, mitä olen itselleni asettanut. Minun pitäisi olla onnellinen… Miksi minulla on niin tyhjä olo?” Ensimmäistä kertaa hän pysähtyi siinä minun kanssani miettimään, kenen tavoitteita ne kaikki itse asiassa oli olleet. On tosi tärkeätä pysähtyä miettimään tätä: Kenen tavoitteita sinä elämässäsi toteutat ja kenen arvojen mukaan elät? Tämän tapaamani ihmisen eteen avautui ihan uudenlainen löytöretki. Hän alkoi pohtia: ”Nyt kun on nämä yleisesti hyvinä ja oikeina tavoitteina pidetyt asiat kokeiltu, niin mitäs minä oikeasti tarvitsen voidakseni olla tyytyväinen? Mitkä ovat niitä keskeisiä arvoja, joiden mukaan haluan toimia?” Aika yleinen kysymys mitä nykyään usein kuulee ihmisiltä sen jälkeen, kun he ovat saavuttaneet yleisesti tavoiteltavana pidettävät asiat – ts. on käyty koulut, on hyvä työpaikka, perhe, talo yms.- on ”Tässäkö tämä on… Tätäkö tämä loppuelämä on? Miksi oloni tuntuu tyhjältä?” Onton olon aiheuttajat? Voisiko tyhjyyden tunne ja ontto olo aiheutua siitä, etteivät saavutetut asiat välttämättä ole sinulle oikeasti tärkeitä asioita? Et välttämättä vielä ole pysähtynyt miettimään, mikä on sinulle itsellesi tärkeää. Kenties olet sen kummemmin asiaa pohtimatta omaksunut ympäröivän kulttuurin yleiset käsitykset siitä, millaisia asioita kannattaa tavoitella. Varsinkin tilanteissa, joissa koemme olevamme jollakin tavalla pysähdyksissä ja jämähtäneenä, on usein helpompaa tehdä jollekulle muulle mieluisia valintoja. Saatamme tehdä vaikkapa omat vanhemmat tyytyväisiksi valinnoillamme, jos emme oikein tiedä, millaisia vaihtoehtoja meillä on ja mitä haluamme asioille tehdä. Kenties olet huomannutkin, että useasti muilla ihmisillä on suunnitelmia sinun varallesi. Jos et itse mieti ja päätä, mitä oikeasti haluat elämälläsi tehdä, niin kyllä joku muu kertoo, miten sinun kuuluu elää. Toisaalta toisten mielipiteiden mukaisesti toimiminen on ymmärrettävää. Ensinnäkin se on yleistä. Monet muutkin etenevät elämässä sen mukaan, mitä yleisesti pidetään ”normaalina” tapana. Toisekseen on tässä hetkessä helpompaa mennä ns. automaattiasetuksella. Yhtenä tekijänä tässä ovat myös nykyajan kiireinen elämäntyyli ja kaikenlaiset häiriötekijät, jotka vaikeuttavat keskittymistä ja ajattelua. Itselle tärkeimpien arvojen ja oman sisäisen kompassin tarkistaminen vaatii enemmän silloin, kun et ole niistä vielä selvillä. Useimmat meistä kuitenkin taitavat ihailla ihmisiä, jotka tietävät mitä tahtovat, ja elävät sellaista elämää kuin haluavat. Ajatellaan vaikkapa suosittuja elokuvia, suosittuja tarinoita. Niissä on usein kyse siitä, että tarinoiden sankarit tekevät asioita, joihin he uskovat ja jotka ovat heidän mielestään oikein, vaikka he kulkisivatkin sillä tavalla vastavirtaan. Mitä sankaritarinat meistä kertovat? Uskon tämän kertovan siitä, että meillä on sisimmässämme tieto siitä, että ns. oikein toimiminen ja omien arvojen noudattaminen ovat tärkeitä asioita hyvinvointimme ja elämäntyytyväisyyden kannalta. Monet meistä eivät siltikään pysähdy oikeasti miettimään, millaisia valintoja meidän kannattaisi tehdä, koska on tällä hetkellä helpompaa ja vaivattomampaa mennä virran mukana. Tulevaisuudessa tämän virran mukana menemisen hinta on kova. Minusta on ollut erityisen ihanaa huomata, miten paljon näiden asioiden tutkailu vaikuttaa asiakkaideni tyytyväisyyteen itseään ja elämäänsä kohtaan. Kukapa ei haluaisi olla oman onnensa seppä… Ohjenuora, jota työssäni noudatan, tiivistyy sanaan voimaannuttaminen. Siksi on niin erityisen ilahduttavaa huomata, että kun ihminen selkeyttää sen, mikä hänelle on tärkeää, hänen on helpompaa tehdä omaa elämäntyytyväisyyttä ja hyvinvointia lisääviä valintoja. Monelle on helpottavaa myös huomata, että elämän muuttuminen paremmaksi ja oman tyytyväisyyden lisääntyminen ei aina tarkoita pitkäkestoista ponnistelua asian eteen. Kyse voi olla siitä, että alat kysymään itseltäsi uudenlaisia kysymyksiä tai muutat hiukan nykyisiä toimintatapojasi, ja sitä myötä asiat edistyvät. Jos en olisi aikanaan alkanut kysyä uudenlaisia kysymyksiä, olisin taatusti edelleen työkyvyttömyyseläkkeellä. On todella tärkeää, että pysähdyt hetkeksi ja kysyt itseltäsi: ”Olenko menossa oikeaan suuntaan?” ”Viekö nämä kysymäni kysymykset ja tehdyt päätökset ja valinnat kohti sitä mitä haluan vai ihan jonnekin muualle, tai kenties ei mihinkään?” Jotta voit vastata näihin kysymyksiin, täytyy tietenkin olla selvillä siitä, mikä on sinulle oikea suunta, ja se mitä kohti haluat mennä. Lue myös: Arjen kiireissä piileksii katkeroitumisen vaara  The post 12: Kenelle mieluista elämää elät appeared first on Astetta parempi elämä.

6 Mars 20197min

Arjen kiireissä piileksii katkeroitumisen vaara | Oletko huomannut, miten monilla on nykyään jatkuva kiireen tuntu? Puhun kiireen tunnusta mieluummin kuin varsinaisesta (=väistämättömästä) kiireestä, sillä uskoakseni useimpien osalta heidän kokemaansa kiireen tuntuun on mahdollista vaikuttaa tekemällä toisenlaisia valintoja. Tarkastellaan ensin hiukan arjen kiireitä ja tutkaillaan sitten, mitä seurauksia näillä on, ja miksi sinun on tärkeää nämä omassa elämässäsi huomioida. Arjen kiireissä piileksii katkeroitumisen vaara Arjen kiireet Niillä ihmisillä, joilla on töitä, vaikuttaa usein olevan kiire töiden kanssa. Työkuormakin ilmeisesti kasvaa, mutta luulenpa että työhön liittyvää stressiä aiheuttaa muutama muukin asia. Olen jo useammassa koulutuksessa ollut ihmeissäni, sillä niillä osallistujille, joilla on läppärit mukana koulutuspäivissä vaikuttaa olevan todella tehokas olo. He kun koulutuspäivien edetessä mm. kirjoittavat sähköpostivastauksia ja kommentoivat Facebookissa keskusteluja. Tehokkuus on valitettavasti näennäistä, sillä usein näiden tehopakkausten kysymyksistä huomaa, että aika moni asia meni koulutuspäivän annista ohi. Kiire voi olla läsnä myös perheen kesken, vaikkapa erilaisten harrastusten muodossa. Omalta osaltaan kiireen tuntua luo myös perheissä uskoakseni älypuhelinten ja netin jatkuva käyttö. Minulle oli pysäyttävä hetki törmätä jossakin päin nettiä sellaiseen (muistaakseni) piirroskuvaan, jossa pariskunta makoili vieretysten parisängyssä kumpikin omaa puhelintaan tuijottaen ja mukana oli teksti ”olet juuri se ihminen, jonka vieressä haluan tuijottaa puhelintani iltaisin”. Riivaaja sähköpostilaatikossa Sähköposti on myös omiaan aiheuttamaan kiireen tuntua. Olen itsekin ollut tämän riivauksen kourissa. Pulma ilmeni esimerkiksi ollessani jossakin muiden ihmisten seurassa tai vaikkapa odottamassa jotakin. Ajattelin, että ”kipaisen nopeasti” vilkaisemassa sähköpostin, vaikka minulla ei ollut sillä hetkellä aikaa reagoida sieltä löytyviin viesteihin. Valitettavasti sähköpostit ja niiden aiheet eivät väistämättä katoa mielestä samalla hetkellä, kun ”nopea kipaisu” sähköpostilootassa on ohi, ja odottelu päättyy tai yritän olla läsnä seurassani oleville ihmisille. Aivojen tottuminen jatkuviin ärsykkeisiin En tarkoita tottumisella sitä, että jatkuvat ärsykkeet eivät rasittaisi enää ihmisaivoja, vaan sitä että meidän on yhä vaikeampaa olla ilman jatkuvia ärsykkeitä, joita nykymaailma tarjoaa. Olemme siis tottuneet ja totuttaneet itsemme jatkuviin ärsykkeisiin pikemminkin riippuvuuden suuntaisesti. Kuulen monien kertovan, kuinka vaikeaa on keskittyä ja ajatukset karkaavat ja juoksevat jatkuvasti. Enkä ihmettele yhtään, kun ottaa huomioon, miten katkonaisia päivämme ovat, jos älypuhelinten ja netin käytön suhteen ei aseteta rajoituksia. Hyödyllinen ajatus, joka on tullut vastaani monessa paikassa, kun on ollut puhetta ajankäytöstä, on kysymys siitä, miten aloitat päiväsi. Aloitatko päiväsi esimerkiksi uppoamalla sähköpostiin (muiden ihmisten agendoja tutkimaan ja toteuttamaan) vai aloitatko päiväsi sinulle tärkeitä asioita edistäen. Oravanpyörässä Onko sinulle tuttu sellainen tunne, että elämä etenee kovaa vauhtia etkä itse meinaa pysyä mukana? Tästäkin kuulen monien puhuvan, ja olen siitä melkoisen huolissani. Arjen kiireet ja vauhdin tuntu voivat aiheuttaa senkin, että ihmiseltä jää huomaamatta, ettei hän itse asiassa ole menossa mihinkään vaan pyörii samaa kehää, samassa oravanpyörässä päivästä toiseen. Jos näiden asioiden ajatteleminen muuten tuntuu enemmän tai vähemmän ahdistavalta, niin hyvä! Vaikka psykologista painetta pidetään yleisesti huonona asiana, se saa meidät usein tekemään niitä elämänmuutoksia, jotka tiedämme tarpeellisiksi, mutta joita lykkäämme viimeiseen asti. Mikä on tämän kaiken hinta? Miten kallis on menetetty mahdollisuus elää oman näköistä, omien arvojen mukaista elämää? Minulle oman näköisen, omien arvojen mukaisen elämän eläminen on kallisarvoinen aarre, jota tavoittelen ja jonka olen halunnut omakseni. Katkeroituminen muille ja itselleni ei ole vaihtoehto. Olen melko varma, että katkeroitumista ihmisissä aiheuttaa esimerkiksi se, ettei pysähtynyt miettimään mitä haluaa, miten haluaa elämänsä käyttää. Enkä nyt puhu välttämättä isoista maailmaa muuttavista unelmista ja tavoitteista, vaan esimerkiksi ihan siitä, miten arjessa olemme läsnä itsellemme ja muille, omille tarpeillemme ja läheisten tarpeille. Minusta on tietyllä tavalla aika paradoksaalista, että elämme yksilöä korostavassa kulttuurissa, mutta monet meistä silti elävät joko muille mieluista elämää pysähtymättä miettimään mitä itse haluavat, tai luopuvat keskittymiskyvystään ja taidostaan pysähtyä ja hiljentyä oman itsen äärelle käyttämällä nettiä ja älylaitteita huolimattomasti. Omalla kohdallani yksi pelottavimmilta tuntuvista asioista on se, että heräisin jonakin aamuna ja tajuaisin eläneeni jollekulle muulle mieluista elämää. Tässä painajaisessani tajuaisin, että olen ohittanut omat haaveeni ja jättänyt huomiotta sisäisen ääneni, joka on yrittänyt kertoa, mikä on minulle tärkeää. Empaattisena ja syvästi tuntevana ihmisenä minusta on myös kurjaa ajatella jonkun muun päätyvän vastaavaan tilanteeseen. Siksi minulle on tärkeää auttaa ihmisiä kohti omannäköistä elämää. The post 11: Arjen kiireissä piileksii katkeroitumisen vaara appeared first on Astetta parempi elämä.

27 Feb 20190s