Jan Vapaavuori OlympiaCastissa: Nyt ei ole aika leikata liikunnasta ja urheilusta
OlympiaCast19 Huhti 2021

Jan Vapaavuori OlympiaCastissa: Nyt ei ole aika leikata liikunnasta ja urheilusta

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Vapaavuori aloitti tehtävässään noin viisi kuukautta sitten, keskellä koronakriisiä.

Uuden puheenjohtajan ja hallituksen työssä onkin näkynyt vahvasti pandemia, jolla on ollut huomattava vaikutus liikuntaa ja urheiluun. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työ koronakriisin aikana saa Vapaavuorelta kiitosta.

- Meillä on erittäin vireä järjestökenttä, joka on luovalla tavalla läpi koronakriisin hakenut ratkaisuja ja malleja, jotta jokaisessa tilanteessa pystytään tekemään mahdollisimman paljon. Samalla on huoli siitä, minkälaisia vaurioita korona jättää yhteiskuntaan, kun liikuntaa on nyt vähemmän.

Suuri huoli lapsista ja nuorista

Vapaavuori on hyvin huolestunut koronapandemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Jo tähän mennessä monissa lajeissa on arvioitu, että noin 10-20 prosenttia nuorista harrastajista on pudonnut pois seuratoiminnasta.

- Koronakriisi on jättänyt selvät jäljet. On liikuttu vähemmän sekä seuroissa että seurojen ulkopuolella. Liikunta on vähentynyt lapsilla ja nuorilla sekä myös ikäihmisillä.

Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi Vapaavuori painottaa liikunnan merkitystä henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hän nostaa esille huolen syrjäytymises, jonka riskiä pitkittynyt koronatilanne lisää, kun lapset ja nuoret eivät pääse tapaamaan kavereitaan ja tekemisestä on puutetta. Lisäksi Vapaavuori on huolissaan koronapandemian myötä vähentyneestä ikäihmisten fyysisestä aktiivisuudesta.

- Ei ole olemassa parempaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin liike ja liikkuminen. Ei ole mitään muuta, jonka panos-tuotos-suhde on niin hyvä kuin liikunnalla. Liikunnan monipuoliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset kaikenikäisten hyvinvointiin ovat täysin vertaansa vailla.

Liikunnalla on keskeinen rooli koronapandemian jälkihoidossa. Suuren yhteiskunnallisen haasteen Vapaavuori näkee siinä, miten etenkin lapset ja nuoret saadaan liikunnan pariin koronapandemian jälkeen. Hänen mukaansa haaste koskee paitsi liikuntajärjestöjä, myös koko yhteiskuntaa.

- Kaikki tarvitaan mukaan talkoisiin. Kaikki lähtee kuitenkin ymmärryksestä, että liikunta on sekä terveellistä että myös kivaa. Pitkässä juoksussa tehokkain tapa saada ihmiset liikkumaan on, jos he kokevat liikunnan olevan mukavaa. Ja sehän on, kunhan siitä vain saa oikealla tavalla kiinni.

Selkeä viesti hallituksen puoliväliriiheen

Tällä viikolla pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Osana julkisen talouden suunnitelmaa pöydällä on rahapelituottojen tilanne ja sitä kautta liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuus.

- Viesti on selkeä: nyt ei ole aika leikata liikunnasta eikä urheilusta. Jos joskus, niin nyt koronakriisin kurimuksessa olisi aika lisätä siihen panoksia.

Vapaavuori huomauttaa valtion rahoituksen liikunnalle olevan pientä verrattuna siihen, että sillä ylläpidetään Suomen suurinta kansanliikettä ja torjutaan suurta liikkumattomuuden haastetta. Hän nostaa esille kansanliikkeen koon.

- Kysymys on suoraan miljoonasta, välillisesti melkein kahdesta miljoonasta ihmisestä sekä heidän valtavasta vapaaehtoistyöstään, joka tuottaa yhteiskuntaan valtavan paljon hyvää.

Samalla Vapaavuori muistuttaa, että liikkumattomuudessa kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta haasteesta. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta syntyvät kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuosittain. Pienillä liikunnan resursseilla saadaan siis aikaiseksi paljon yhteiskunnallista hyvää.

- Liikunnalla ja urheilulla on laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Liikunta vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn, vähentää sairauspoissaoloja, ennenaikaisia eläköitymisiä ja jopa kuolemia, synnyttää kaverisuhteita, luo yhteisöllisyyttä, opettaa pelisääntöjä ja pitkäjänteisyyttä sekä auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan.

Liikunta on vähentynyt pandemian aikana, mutta kolikon kääntöpuolena Vapaavuori näkee, että koronakriisin myötä liikunnan vähyyteen ollaan vihdoin heräämässä.

- Kuten Winston Churchill sanoi, koskaan ei pidä hukata hyvää kriisiä. Jokaisessa kriisissä on jotain hyvää. Ehkä tässä koronakriisissä on se hyvä, että kaikkien ymmärrys liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lisääntyy. Koronakriisi on konkreettisesti osoittanut, kuinka älyttömän tärkeä asia liikunta ja urheilu tässä yhteiskunnassa on.

Huippu-urheilun suuri merkitys näkyy elämyksissä ja esikuvissa

Huippu-urheilulla on Vapaavuoren mukaan sekä itseisarvoa että välinearvoa.

- Kesäolympialaiset ovat maailman ylivoimaisesti seuratuin tapahtuma. Mikään muu asia ei herätä maailmalla niin paljon huomiota, intohimoa, elämyksiä ja tunteita kuin urheilu ja urheilutapahtumat. Urheilu kasvattaa yhteisöllisyyttä, rakentaa kansallista identiteettiä, luo elämään sisältöä sekä tuo iloa ja onnen hetkiä.

Lisäksi Vapaavuori muistuttaa urheilun valtavasta esikuvavaikutuksesta. Kun urheilussa tulee arvokisamenestystä, lapset kirmaavat seuraamaan ja harrastamaan kyseistä lajia.

- Liikunta ja urheilu, yhteiset kokemukset, vahvistavat tätä yhteiskuntaa.

Jaksot(100)

Lahti-Liukkonen & Parkkinen

Lahti-Liukkonen & Parkkinen

Taru Lahti-Liukkonen ja Anniina Parkkinen ovat juuri aloittaneet treenaamisen kohti Olympiavuotta 2020. Kuuden viikon palloton jakso kasvatti motivaatiota tulevaan kauteen, vaikka pettymys olikin vielä muistissa viime kesän beach volleyn turnauksista. Tänään keskustellaan viime kesän pettymyksien lisäksi beachin ja lentopallon eroista. Mitä siihen vaaditaan, että yhteispeli uuden parin kanssa toimii kitkattomasti? Käydään myös läpi olympiakarsinta systeemejä ja mikä on nytten se viimeinen oljenkorsi kohti tokion olympialaisia.

27 Marras 201944min

Jani Tanskanen

Jani Tanskanen

OlympiaCastin vieraana Jani Tanskanen – rekin maailmanmestari tekee töitä nykyisten huippu-urheilijoiden arjen parantamiseks Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Jani Tanskanen. Rekin maailmanmestari on päässyt hyvään vauhtiin Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön taito- ja teholajien lajiryhmävastaavana. Jani Tanskanen muistetaan urheilu-Suomessa ennen kaikkea telinevoimistelun maailmanmestarina rekiltä vuodelta 1997. Pitkä ja menestyksekäs urheilu-ura valmisti häntä myös myöhempään työelämään huippu-urheilun parissa. Kohta puolitoista vuotta Tanskanen on toiminut Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä taito- ja teholajien lajiryhmävastaavana – vastuualueellaan lajeista yleisurheilu, purjehdus, voimistelu sekä mailapelit. Kokemusta on myös erilaisista kansainvälisistä luottamustoimista. - Nykyisessä työssäni olen auttaja ja mahdollistaja urheilijalle. Hyvä puoli on se, että ymmärrän sen urheilijan puolen. Kun urasiirtymä tuli, oli luonnollista, että halusin olla auttamassa urheilijoiden ja valmentajien mahdollisimman hyvää arkea, Tanskanen korostaa OlympiaCastin vieraana. Tässä jaksossa pureudutaan paitsi poikkeukselliseen suomalaiseen urheilu-uraan myös ja ennen kaikkea lajiryhmävastaavan monipuoliseen työhön. Kun Tokion olympiakisoihin on aikaa enää reilut puoli vuotta, myös lajiryhmävastaavan työssä Tokio näyttelee pääroolia. Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

20 Marras 201958min

Noora Komulainen

Noora Komulainen

Noora Komulainen on ammatti golffari, joka oli mukana 2016 Rion olympialaisissa, kun golf palasi yli vuosisadan tauon jälkeen olympiaohjelmaan. Jo 2012 vuonna Noora oli mukana voittamassa historiallista mm-mitalia joukkuekilpailussa, mikä oli muuten Suomen ensimmäinen mm mitali kautta aikojen. Eurooppa Tourilta Nooralla on plakkarissa useita kympin sakkiin sijoituksia. Hän on myös pelannut kolmesti Britsih Openin, mikä on golffissa yksi major turnauksista.

13 Marras 201945min

Jere Forsberg

Jere Forsberg

Jere Forsberg on paralympiavoittaja lontoosta 2012 jousiammunnassa. Hän on halvaantunut kolme vuotiaana sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Vuosi 2011 meinasi koitua hänen kohtaloksi ja lopettaminenkin oli hiuskaravan varassa henkisen murenemisen takia. Tästä kuitenkin selvittiin ja vuosi tämän jälkeen Lontoossa meni kaikki nappiin. 2013 vuosi oli hänelle merkityksellinen, koska silloin tuli MM hopeeta, vuoden läpimurto pokaali urheilugaalasta ja lakki lukiosta. 2014 jatkui myös hyvällä sykkellä ja sieltä mitalikaapissa on em hopeaa. Jerellä on myös maapaikka hankittuna Tokion olympialaisiin

6 Marras 201936min

Mikko Peltonen

Mikko Peltonen

OlympiaCastin vieraana Mikko Peltonen – millaista on kirkkaimpien paralympiatoivojen luotsaaminen kohti Tokiota?   Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan kahdesta Tokion paralympialaisten potentiaalisesta mitalilajista, parapyöräilystä ja -yleisurheilusta. Vieraana on molempien lajien päävalmentajana toimiva Mikko Peltonen.   Osaatko kuvitella tilannetta, jossa vaikkapa Petteri Piironen toimisi paitsi keihäänheiton lajivalmentajana myös maantiepyöräilyn vastuuvalmentajana? Ei ihan helppoa.   Vähän samankaltainen on tilanne Mikko Peltosella, sillä hän toimii sekä parayleisurheilun että parapyöräilyn päävalmentajana. Ei aivan vähäisiä työtehtäviä ottaen huomioon lajeissa olevien potentiaalisten paralympiamenestyjien määrä.   - Kun aloitin parapyöräilyn parissa, tutustuin koko paraperheeseen. Se löi lujaa halolla päähän. Tiesin heti, että tämä on se juttu, jota minä haluan tehdä. Vammaisurheilussa oli jotain niin upeaa – monellakin tavalla, Peltonen hehkuttaa.   Peltonen on ensi viikolla Dubaissa alkavien parayleisurheilun MM-kisojen kunniaksi vieraana OlympiaCastissa kertomassa työtehtävistään ja vammaisurheilusta laajemminkin. Pesäpallon ja maastopyöräilyn kautta urheilumaailmaan tutustunut Peltonen avaa myös uratarinaansa ja erityisesti sitä, kuinka hän päätyi vammaisurheilun pariin. Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

30 Loka 201959min

Valentin Kononen & Antti Kempas

Valentin Kononen & Antti Kempas

Tokion 2020 yleisurheilun maantielajit koki suuren yllätyksen muutama päivä sitten, kun ilmoitettiin, että kilpailut siirretäänkin Sapporoon, missä on reilusti erilainen lämpötila/ilmasto kuin Tokiossa. Olympiacast kerkesi jututtamaan Valentin Konosta ja Antti Kempasta jo muutama viikko takaperin, jolloin kuuma peruna oli nimenomaan Tokion lämpötila ja sen tuomat haasteet. Keskustelu oli niin mielenkiintoista, että päätimme julkaista haastattelun kilpailujen siirrosta huolimatta. Tässä jaksossa pääsette pureutumaan kilpakävelyn maailmaan reilusti pintaa syvemmältä ja kuulette myös kuulumisia meidän huippukävelijöistä.

23 Loka 201947min

Kari Liimo

Kari Liimo

OlympiaCastin vieraana koripallolegenda Kari Liimo – miten Suomi onnistui tekemään historiallisen palloilutempun 55 vuotta sitten? Tällä viikolla OlympiaCastissa katsotaan jälleen Tokion olympiakisoihin – mutta tällä kertaa palataan myös ja ennen kaikkea niihin edellisiin, vuoden 1964 kesäolympiakisoihin, kun vieraana on koripallolegenda Kari Liimo. Kari Liimo oli Suomen koripallomaajoukkueen nuori tähtipelaaja 55 vuotta sitten järjestetyssä olympiaturnauksessa, johon Suomi selviytyi karsintojen kautta. OlympiaCastin vieraana Liimo palaa noihin historiallisiin aikoihin. - Ei sitä silloin varmastikaan ymmärtänyt (miten historiallisen tempun teimme). Näin jälkeenpäin se oli aivan mahtava tunne. Ei siinä vaiheessa edes niinkään ajatellut, että hienoa päästä Tokioon – se oli ensimmäinen kerta, kun tuntui, että olemme voittaneet jotakin. Riemu oli sen mukainen, Liimo muistelee Genevessä pelatun karsintaturnauksen jälkeisiä tunnelmia. 75 ikävuoden rajapyykin keväällä saavuttanut Liimo on yksi Suomen kaikkien aikojen koripalloilijoista – ja myös koripallovalmentajista. Meriittilistalta löytyy maajoukkueurotekojen lisäksi muun muassa kuusi Suomen mestaruutta sekä pelaajana että valmentajana. OlympiaCastin tuoreimmassa jaksossa muistellaan legendaarista suomalaista urheilu-uraa ja erityisesti edellisiä Tokiossa järjestettyjä kesäolympiakisoja, kun olympialiike heinäkuussa 2020 palaa kaupunkiin. Myös tuleviin Tokion olympiakisoihin luodaan katsausta, sillä koripallo ja urheilu on tänä päivänäkin lähellä Liimon sydäntä. Keskustelussa on aiheena myös tulevan viikon alussa järjestettävä suomalaisten olympiakävijöiden alumnitapahtuma, johon Liimo myös osallistuu. Mitä Liimolle merkitsee kuulua tällaiseen yhteisöön? Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

16 Loka 20191h 6min

Marianne Miettinen

Marianne Miettinen

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan jalkapallosta. Vieraana on Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen, joka avaa, missä Suomessa mennään.   Suomi ei Tokion olympiakisojen naisten jalkapalloturnauksessa ole mukana. Marianne Miettisen työnä Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkönä on viedä Suomea systemaattisesti siihen suuntaan, että 2020-luvulla Helmarit nähdään myös olympiakisoissa.   Olympiakisoihin selviytyminen on Palloliitossa selkeä pitkän tähtäimen tavoite Helmareille. Tie olympiakisoihin kulkee vaiheittain, ja ensimmäinen vaihe on selviytyä kesän 2021 EM-lopputurnaukseen, johon karsinnat ovat käynnistyneet tänä syksynä.   - Naisten jalkapallo on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt niin älyttömästi, että jo samojen asemien säilyttäminen tarkoittaa kehittymistä. Jo se vaatii rajusti töitä, Miettinen huomauttaa muistuttaen samalla, että maailmalla on 30 miljoonaa tyttö- ja naispelaajaa.   - Nuorten maajoukkueissa meidän ranking on pysynyt top-kympin korvilla jo pidemmän aikaa. 17-vuotiaat olivat EM-kisoissa kolmansia ja pääsivät sitä kautta MM-kisoihin. 16–19-vuotiaissa meillä on todella hyvä systeemi sisältäen muun muassa urheiluakatemiat. Meidän isoin haaste on se, mitä tapahtuu lukion jälkeen.   Menneen kesän MM-kisat Ranskassa antoivat hyvän kuvan siitä, missä menee kansainvälisen huippujalkapallon vaatimustaso. Sen vaatimustason sisäistäminen on avainasia Miettisen työssä, jotta se pystytään ottamaan huomioon myös Suomessa tehtävissä toimenpiteissä.

9 Loka 201955min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
olympiacast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
juoksumania
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-vuorikasti
rss-shikaani-formula-1-podcast
rss-trailpodder
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme