Jan Vapaavuori OlympiaCastissa: Nyt ei ole aika leikata liikunnasta ja urheilusta
OlympiaCast19 Huhti 2021

Jan Vapaavuori OlympiaCastissa: Nyt ei ole aika leikata liikunnasta ja urheilusta

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Vapaavuori aloitti tehtävässään noin viisi kuukautta sitten, keskellä koronakriisiä.

Uuden puheenjohtajan ja hallituksen työssä onkin näkynyt vahvasti pandemia, jolla on ollut huomattava vaikutus liikuntaa ja urheiluun. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työ koronakriisin aikana saa Vapaavuorelta kiitosta.

- Meillä on erittäin vireä järjestökenttä, joka on luovalla tavalla läpi koronakriisin hakenut ratkaisuja ja malleja, jotta jokaisessa tilanteessa pystytään tekemään mahdollisimman paljon. Samalla on huoli siitä, minkälaisia vaurioita korona jättää yhteiskuntaan, kun liikuntaa on nyt vähemmän.

Suuri huoli lapsista ja nuorista

Vapaavuori on hyvin huolestunut koronapandemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Jo tähän mennessä monissa lajeissa on arvioitu, että noin 10-20 prosenttia nuorista harrastajista on pudonnut pois seuratoiminnasta.

- Koronakriisi on jättänyt selvät jäljet. On liikuttu vähemmän sekä seuroissa että seurojen ulkopuolella. Liikunta on vähentynyt lapsilla ja nuorilla sekä myös ikäihmisillä.

Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi Vapaavuori painottaa liikunnan merkitystä henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hän nostaa esille huolen syrjäytymises, jonka riskiä pitkittynyt koronatilanne lisää, kun lapset ja nuoret eivät pääse tapaamaan kavereitaan ja tekemisestä on puutetta. Lisäksi Vapaavuori on huolissaan koronapandemian myötä vähentyneestä ikäihmisten fyysisestä aktiivisuudesta.

- Ei ole olemassa parempaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin liike ja liikkuminen. Ei ole mitään muuta, jonka panos-tuotos-suhde on niin hyvä kuin liikunnalla. Liikunnan monipuoliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset kaikenikäisten hyvinvointiin ovat täysin vertaansa vailla.

Liikunnalla on keskeinen rooli koronapandemian jälkihoidossa. Suuren yhteiskunnallisen haasteen Vapaavuori näkee siinä, miten etenkin lapset ja nuoret saadaan liikunnan pariin koronapandemian jälkeen. Hänen mukaansa haaste koskee paitsi liikuntajärjestöjä, myös koko yhteiskuntaa.

- Kaikki tarvitaan mukaan talkoisiin. Kaikki lähtee kuitenkin ymmärryksestä, että liikunta on sekä terveellistä että myös kivaa. Pitkässä juoksussa tehokkain tapa saada ihmiset liikkumaan on, jos he kokevat liikunnan olevan mukavaa. Ja sehän on, kunhan siitä vain saa oikealla tavalla kiinni.

Selkeä viesti hallituksen puoliväliriiheen

Tällä viikolla pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Osana julkisen talouden suunnitelmaa pöydällä on rahapelituottojen tilanne ja sitä kautta liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuus.

- Viesti on selkeä: nyt ei ole aika leikata liikunnasta eikä urheilusta. Jos joskus, niin nyt koronakriisin kurimuksessa olisi aika lisätä siihen panoksia.

Vapaavuori huomauttaa valtion rahoituksen liikunnalle olevan pientä verrattuna siihen, että sillä ylläpidetään Suomen suurinta kansanliikettä ja torjutaan suurta liikkumattomuuden haastetta. Hän nostaa esille kansanliikkeen koon.

- Kysymys on suoraan miljoonasta, välillisesti melkein kahdesta miljoonasta ihmisestä sekä heidän valtavasta vapaaehtoistyöstään, joka tuottaa yhteiskuntaan valtavan paljon hyvää.

Samalla Vapaavuori muistuttaa, että liikkumattomuudessa kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta haasteesta. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta syntyvät kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuosittain. Pienillä liikunnan resursseilla saadaan siis aikaiseksi paljon yhteiskunnallista hyvää.

- Liikunnalla ja urheilulla on laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Liikunta vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn, vähentää sairauspoissaoloja, ennenaikaisia eläköitymisiä ja jopa kuolemia, synnyttää kaverisuhteita, luo yhteisöllisyyttä, opettaa pelisääntöjä ja pitkäjänteisyyttä sekä auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan.

Liikunta on vähentynyt pandemian aikana, mutta kolikon kääntöpuolena Vapaavuori näkee, että koronakriisin myötä liikunnan vähyyteen ollaan vihdoin heräämässä.

- Kuten Winston Churchill sanoi, koskaan ei pidä hukata hyvää kriisiä. Jokaisessa kriisissä on jotain hyvää. Ehkä tässä koronakriisissä on se hyvä, että kaikkien ymmärrys liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lisääntyy. Koronakriisi on konkreettisesti osoittanut, kuinka älyttömän tärkeä asia liikunta ja urheilu tässä yhteiskunnassa on.

Huippu-urheilun suuri merkitys näkyy elämyksissä ja esikuvissa

Huippu-urheilulla on Vapaavuoren mukaan sekä itseisarvoa että välinearvoa.

- Kesäolympialaiset ovat maailman ylivoimaisesti seuratuin tapahtuma. Mikään muu asia ei herätä maailmalla niin paljon huomiota, intohimoa, elämyksiä ja tunteita kuin urheilu ja urheilutapahtumat. Urheilu kasvattaa yhteisöllisyyttä, rakentaa kansallista identiteettiä, luo elämään sisältöä sekä tuo iloa ja onnen hetkiä.

Lisäksi Vapaavuori muistuttaa urheilun valtavasta esikuvavaikutuksesta. Kun urheilussa tulee arvokisamenestystä, lapset kirmaavat seuraamaan ja harrastamaan kyseistä lajia.

- Liikunta ja urheilu, yhteiset kokemukset, vahvistavat tätä yhteiskuntaa.

Jaksot(100)

Satu Mäkelä-Nummela

Satu Mäkelä-Nummela

Satu Mäkelä-Nummela on trap ammunnan Olympiavoittaja Pekingistä 2008. Jo -95 vuonna ensimmäisen arvokisamitalin voittanut urheilija on edelleen maailman absoluuttisella huipulla. Satu valittiin Vuoden urheilijaksi vuonna 2009. Mielenkiintoisen vivahteen tuo myös se, että hän toimii täysipäiväisesti urheilutekstiilimyyjänä Lahdessa. Sadulla on kolmet olympialaiset vyöllä ja maapaikka hankituna tuleviin olympialaisiin.

2 Loka 201944min

Maria Huntington

Maria Huntington

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on suomalaisen yleisurheilukesän komeetta, Dohan MM-kisoissa ensi viikolla kilpaileva seitsenottelija Maria Huntington.   Kun Maria Huntington otteli Lappeenrannan Kalevan kisoissa Suomen kaikkien aikojen tilaston kolmostuloksen – 6339 pistettä – hän lunasti lipun Dohan MM-kisoihin. Samalla Tampereen Pyrinnön vuonna 1997 syntynyt ottelija laittoi itsensä asemaan, jossa Tokion olympiakisoihin selviytyminen on hyvin lähellä.   Huntingtonin johdolla OlympiaCastissa pureudutaan syvällisemmin seitsenotteluun – erityisesti sen palapelimaiseen luonteeseen, joka heijastuu sekä harjoittelemiseen että kilpailemiseen.   - Varsinkin nykyään tässä lajissa kiehtoo se, että se vaatii mentaalipuolelta paljon. Ennen olen kokenut sen ongelmana, että laji on henkisesti niin haastava. Nykyään olen pystynyt käyttämään sitä jopa hyväkseni ja motivoitumaan siitä, että kroppa ja mieli viedään ihan äärirajoille. Se kiehtoo tässä lajissa ehkä eniten, Huntington pohtii.   Lajin pariin hakeutuu myös erityyppisiä ottelijoita. Tässä jaksossa selviää, mitkä ovat Marian vahvuudet – sekä myös se, mistä lisäpisteitä lähdetään seuraavaksi hakemaan.

25 Syys 201943min

Liisa Ahlqvist-Lehkosuo

Liisa Ahlqvist-Lehkosuo

Liisa Ahlqvist-Lehkosuo on voimisteluliiton huippu-urheilujohtaja, diplomi-insinööri ja ammattivalmentaja. Oman urheilu-uransa Liisa vietti lähinnä voimistelun parissa, jonka jälkeen hän toimi myös pitkään valmentajana. Ehkä juuri tämän takia, Liisa ymmärtää hyvin urheilijoita ja valmentajia, kun hän työssään kohtaa heitä säännöllisesti. Nyt pureudumme siihen, mitä huippu-urheilujohtajan työhön oikeastaan kuuluu.

18 Syys 201940min

Emil Soravuo

Emil Soravuo

Emil Soravuo on 22 vuotias telinevoimistelija, joka on tehnyt valtavan loikan viime vuosina kohti kansainvälistä kärkeä. Permanto ja hyppyspesialistina tunnettu Soravuo onkon noussut jo Tokion olympiapaikkarankingissä viivan paremmalle puolelle. Miten villistä lapsesta kasvoi maailmanluokan telinevoimistelija? Se selviää tässä jaksossa.

11 Syys 201940min

Maarit Valtonen

Maarit Valtonen

OlympiaCastin vieraana Maarit Valtonen – mihin kaikkeen vastuulääkäri valmistautuu Tokion olympiakisoissa?   Maarit Valtosen lautasella Olympiakomitean ylilääkärinä on paljon: koko suomalaisen huippu-urheilun asiantuntijaverkoston rakentamisen lisäksi käynnissä on jo täyttä häkää valmistautuminen Tokion olympiakisoihin.   Tokion olympiakisoihin on aikaa enää reilusti alle vuosi. Se tarkoittaa hektisyysasteen nousua paitsi urheilijoilla myös valmentajilla ja muilla tukijoukoilla. Sama koskee myös terveydenhuoltotiimiä, jota Suomen joukkueessa johtaa Tokiossa Maarit Valtonen.   Kun näin iso megatapahtuma järjestetään poikkeuksellisen kuumissa ja kosteissa olosuhteissa, valmistautumisessa täytyy ottaa huomioon monenlaisia asioita. Valmistautuminen onkin koko ajan käynnissä.   - Olympiakisat on olosuhde, jossa suuri määrä ihmisiä kasaantuu yhteen kisakylään, mikä tarjoaa otollisen paikan eri taudeille levitä. Suunnittelemme tietyt käytänteet joukkueelle ihan käsienpesuohjeista lähtien, mutta kisakylässä varaudutaan myös sairastapauksiin, Valtonen avaa.   Olympiakomitean ylilääkärinä toimivan Valtosen kanssa OlympiaCastissa keskustellaan paitsi lääkärin roolista huippu-urheilussa myös laajemmin urheilijoita tukevasta asiantuntijatoiminnasta, jonka koordinointi kuuluu Maaritin nykyiseen toimenkuvaan.   Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja, joten tervetuloa Suomen olympiajoukkueen matkaan mukaan! Tokion kesäkisat ovat viitekehys, jonka läpi podcastissa urheilumaailmaan kurkistetaan, mutta jaksoissa avataan tuttuun tapaan tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana suomalaisessa huippu-urheilussa. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki.

4 Syys 201958min

Anu Nieminen

Anu Nieminen

Anu Nieminen on sulkapallon päävalmentaja, jolla itselläänkin on mittava pelaajaura takana. Vasta 18 vuotiaana Anu päätti lähteä etsimään parempia mahdollisuuksia menestymiseen ulkomailta, ja päätyi Tanskaan. Hän asui ja harjoitteli Tanskassa 20 vuotta ammentaen oppeja lajinsa huipuilta. Kovana harjoittelijana tunnettu Anu osallistui urheilijana neljiin olympialaisiin (2000-2012). Jo urheilu-uransa aikana Anu ryhtyi opiskelemaan valmennusta ja kilpauransa jälkeen valmentajan pesti löytyi saman tien Tanskasta. 2016 Anu palasi perheensä kanssa Suomeen ja on toiminut 2018 vuoden alusta lähtien maajoukkueen päävalmentajana. Mitä muutoksia maajoukkueeseen on tullut Anun mukana? Mitkä ovat Euroopan Kisat? Millainen on sulkapallon tilanne tällä hetkellä? Näistä ja paljon muusta jutellaan tässä OlympiaCastissä.

27 Touko 201941min

Topi Raitanen

Topi Raitanen

OlympiaCastin kevätkauden toiseksi viimeisessä jaksossa kuulemme Topi Raitasen uratarinaa. Minne vie suunnistuksen kautta estejuoksuun päätyneen juoksijan polku? Vuonna 1996 syntynyt Helsingin Kisa-Veikkojen juoksija on noussut raketin lailla suomalaisen yleisurheilun kirkkaimpiin tähtiin. Siinä nousussa oleellista oli etenkin Berliinin EM-kisojen kahdeksas sija 3000 metrin esteissä viime kesänä. Eikä sekään haitannut, että Raitanen johdatti Suomen miehet maaotteluvoittoon Ruotsista kesän lopulla. - Viime kesä oli erittäin tärkeä signaali. Se ennätysjuoksu Berliinissä ei edes ollut kovin kovavauhtinen juoksu, mutta viimeinen tonni taisi mennä 2.42. Se kertoi siitä, että vuoden aikana on menty eteenpäin ja pystyn juoksemaan myös tuon tyyppisiä kilpailuja, joissa loppu tullaan ns. ylikovaa – ja silti säästämään voimia loppukiriin, Raitanen muistelee. Estejuoksun lisäksi Topi on niittänyt menestystä myös suunnistuksessa. OlympiaCastissa käydään läpi muun muassa sitä, mitä hyötyä ja mahdollista haittaa suunnistustaustalla on ollut maailman huipulle tähtäävää kestävyysjuoksu-uraa ajatellen. - Aerobinen pohjani on suunnistuksen kautta vahva – ja sellainen voimakkuus juoksemisessa. Vaikka väsähtää, jotenkin sitä vääntää itseään eteenpäin. Se ei ole kevyen näköistä tai tuntuista, mutta sitä vain jaksaa vääntää. Sitä suunnistus on – lihaskestävyys täytyy olla kova. Sitten taas, nopeusominaisuudet eivät kehity suunnistussuorituksen aikana, Raitanen pohtii.

20 Touko 201959min

Erkki Miinala ja Miika Honkanen

Erkki Miinala ja Miika Honkanen

Tällä viikolla OlympiaCastissa pureudutaan suomalaiseen menestyslajiin, maalipalloon. Lajin saloihin kuulijaa ovat tutustuttamassa Suomen maajoukkuepelaajat Erkki Miinala ja Miika Honkanen. Erkki Miinala Ja Miika Honkanen kuuluvat maailman eliittiin siinä, mitä he tekevät. Nimittäin maalipallossa, joka on yleinen sisäänheittolaji paralympiaurheilun pariin näkövammaisille. - Mitä lähemmäs huippua on päässyt, sitä enemmän tätä lajia on oppinut kunnioittamaan. Tekee mieli sanoa, että maalipallo on maailman vaikein laji, vaikka niin sanoo varmaan jokaisen lajin edustaja. Tässä lajissa pitää olla äärimmäisen nopea, äärimmäisen aggressiivinen, mutta silti rento. Se on psyykkisesti, mutta myös fyysisesti vaikeaa – ja samalla hyvin taktista. Välillä tämä peli vain nöyryyttää, Honkanen myöntää. Jo Pekingin paralympiakisoissa Suomea edustanut Miinala on paralympiavoittaja Lontoosta 2012 ja maailman parhaita yleispelaajia. Honkanen edustaa puolestaan nuorempaa polvea Suomen maalipallojoukkueessa, mutta hänen merkityksestään kertoo paljon se, että hän on miesten maajoukkueen kapteeni. Maajoukkue tähtää tosissaan reilun vuoden päästä käytäviin Tokion paralympialaisiin. Sen tavoitteen toteuttamisessa vuosi 2019 on ratkaisevan tärkeä. Miinalan ja Honkasen kanssa pureudutaan tarkemmin maalipalloon sekä elämään näkövamman kanssa. Se tuo nimittäin omat merkittävät haasteensa myös huippu-urheiluarkeen, lähtien peruskuntoharjoittelusta. - Valoisalla pystyy vähän juoksennella ulkona valkoisen kepin kanssa, mutta auta armias, jos siellä onkin jotain muuttunut. Nytkin oli minun käyttämälleni juoksupolulle tullut työmaa, ja löysin yhtäkkiä itseni jostain ojanpohjasta. Kun kävin tekemässä kevään ensimmäisen juoksulenkin, joku oja sinne oli ehditty jo kaivaa, Miinala naurahtaa.

13 Touko 201958min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
olympiacast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
juoksumania
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-vuorikasti
rss-shikaani-formula-1-podcast
rss-trailpodder
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme